Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Essenillä oli sijoittaa hankkeeseen ylimääräisiä varoja, hän Kihlmanin vanhana ystävänä ja Tampereen<br />
Pellava- ja Rautateollisuuden osakkeenomistajana valikoitui aloitteentekijän rooliin.<br />
Sivumennen mainittakoon, että von Essen tuli myöhemmin hyötymään tavattomasti sijoituksestaan.<br />
1870-luvun lopulla hän makseli hiomon tuotoilla vanhoja velkojaan pois, ja lopulta varoja<br />
oli kertynyt niin paljon, että hän sijoitti niitä mm. unkarilaisiin rautatieobligaatioihin. Sijoituskohteidensa<br />
menestyksestä kiinnostunut von Essen kävi myös kirjeenvaihtoa Kihlmanin kanssa<br />
niin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden kuin puuhioketehtaankin asioista. Hän toimi Tampellan<br />
tilintarkastajanakin useiden vuosien ajan, kunnes joutui luopumaan tehtävästään saatuaan<br />
sairaskohtauksen keväällä 1879. 460<br />
Liikkeenjohdollisessa mielessä puuhioketehtaan perustaminen oli tavallaan jatkoa aiemmalle<br />
pellavanhankintayhtiölle: molemmissa tapauksessa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus ”ulkoisti”<br />
osia toiminnastaan erilliseen yritykseen – vaikkakin eri syistä. Pellavanhankintayhtiö pe-<br />
rustettiin tilanteessa, jossa niin pankit kuin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden osakkaatkin<br />
olivat haluttomia myöntämään lisärahoitusta konkurssin partaalla horjuvalle yritykselle. Puh-<br />
taalta pöydältä aloittava ja Tampellasta riippumaton pellavanhankintayhtiö oli osakkaille huomattavasti<br />
riskittömämpi sijoitusvaihtoehto, jonka avulla pellavatehdas kykeni operoimaan lä-<br />
hestulkoon ilman omaa käyttöpääomaa.<br />
Hioketehtaan perustamisen taustalla olivat Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden ympärille<br />
rakentuneen verkoston sisäiset jännitteet. Idestamin kilpailevaan puuhioketehtaaseen sijoittaneet<br />
Tampellan osakkaat, Mechelin etunenässä, olivat ymmärrettävästi vastentahtoisia perustamaan<br />
suoraa kilpailijaa vanhalle sijoituskohteelleen. Mechelinin jyrkkyyteen lienee vaikuttanut myös<br />
lojaalisuus vanhaa ystävää Idestamia kohtaan. Idestamin tehtaaseen niinikään sijoittaneella<br />
Kihlmanilla ei taas ollut henkiystävyyden tuomaa intressiristiriitaa taakkanaan. Häntä ohjasivat<br />
asiassa toisenlaiset moraaliset lähtökohdat: hän tunsi ensisijaiseksi velvollisuudekseen edistää<br />
johtamansa yhtiön etua. Kihlman oli varsin hyvin selvillä siitä, että Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden<br />
yhtiökokous ei tulisi intressiristiriidan vuoksi hyväksymään liiketoiminnan suoraa<br />
laajentamista puuhioketeollisuuteen. Siksi oli välttämätöntä erottaa hanke omaksi kokonaisuudekseen.<br />
460 C.G. von Essen Alfred Kihlmanille 16.6.1877, 24.7.1877, 26.9.1877, 27.4.1879, 26.9.1879, 20.2.1880. AKK,<br />
coll. 101.3. HYK; Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden yhtiökokouksen pöytäkirja 21.6.1876. Oy Tampella<br />
Ab:n arkisto, yhtiökokouspöytäkirjat 1871–1876, mappi 2. ELKA.<br />
127
Change language