ein unmoralisches Angebot? - Ã bo Akademi

oli hakattu sileäksi muun maan tasalle. Sitte oli paiskautunna siihen kun heretty olinäkemästä, niin sitte ruvennut puhumaan, armahtakaa häntä, että kyllä hän juoksee niin kuinmuutkin sotamiehet. Sitte lähtenyt juoksemaan, niin juossut toisten edelle, sitte odottanutsiellä toisia ja oltu mielissään että se kerkesi ja arveltu että olipa erittäin kova raatoinen mies,kun annettiin selkään ja niin pystyi sukkelaan juoksemaan.Sitte oli Roomalainen ruvennut Venäjän kanssa sotaan. Kirje oli tullut että pitää nyt niin janiin olla. Tullut jo sinne merelle ja aikonut Pietariin sotaan. No sitte oli haettu Viipurista jajoka paikasta kun oli tultu Venäjälle sotaan ja oli hätää Venäjän seuduilla miehistä ettei ollutkuin sotamiehiä ja vielä huonosti harjoiteltuja ja äkkinäisiä. Kun olisi semmoinen mies, jokatuohon keinon keksisi, niin hän palkitsisi sen miehen. Sen keisarin piti olleen linnassa, senkaupungin linnan. Jaakop Pontus oli sanonut että, kyllä hän hätätilassa rupeaa, elkää olkoyhtään murheellinen, kun teette palkkiota, niin kyllä hän rupee Roomalaisen kanssa sotimaan.Vihollinen tuli lähellä, no se oli Jaakoppi Pontus ruvennut menemään sinne ei ollut aikaamuuta. Se oli mennyt yhteen saareen ja siellä nostanut, ei ollut joutanut ottaa sotalakua, muttaoli siepannut huivin seipään nenään, että täällä on vastaan tulija nyt. Ne olivat ruvenneetampumaan kovasti, Laiska Jaakko oli ottanut keisarin tyynyn ja sitte tuullut sinne vihollisiinpäin. Se oli tyynyn pään reväissyt auki ja sanoi: mieheksi ja hevoseksi muuttua pitää. Sitte nemuuttuivat sotaväeksi. Ne olivat ampuneet kaikki luotinsa. Siinä oli käynyt semmoinenporakka, yhdeksän kuukautta ja toiset olivat maanneet vaan saaren suojassa ja Pontus vaanpettänyt höyhenillä ja Yrjö paatin kanssa kulettanut höyheniä linnasta Jaakolle ja sanoimiehille että maatkaa, syökää ja juokaa, kyllähän hän sotaa käy. Ne olivat väsyneet neviholliset ja ampuneet kaikki rustinkinsa, ei ollut sitte mitään kuin tyhjät pyssyt. LaiskaJaakko sitte mennyt sanomaanja lähtenyt paatin kanssa sinne menemään, mutta oli keksinytkeinon. Oli siinä ollut semmoinen toinen saari, jossa oli ollut pienenläntää metsää kasvanutsiinä saaressa. Se oli siitä kirjasta katsonut miten se saadaan liikkeelle se saari. Muuttanut nepuut miehiksi että nyt mennään [kii-]kiinni ottamaan vangiksi niitä Roomalaisia. No ei niillämuuta kuin sut’ put’ jalkoihin minkä ehtineet eikä sen koommin olleet tulleet.Sitte oli keksitty kun oli ollut paha, Venäjä saanut pitää Roomalaisia miten oli lystänyt. Janiiden oli ollut niin paha olla, että mitä nyt tehdään. Ne olivat saaneet tietää mikä sen nimi oliollut, joka oli ollut johtajana kun he sotivat. Niin sitte ne olivat ilmoittaneet että JaakoppiPontus. Sitte ne olivat keskenään kysyneet, että mitä hän tahtoisi siitä rahan maksua jos hänmöisi sen miehen. Ne olivat sanoneet sitte hän antaa kun annate sata kulta tukaattia. No neolivat sitte laittaneet taas lähettiläitä semmoisia, ja lähtenyt sinne toisen keisarin kestiinRooman keisari. Sitte se oli tuonut ne kultatukaatit ja maksanut toisen vertaa vielä, kun saisen miehen vissisti. Niin sitte olivat meinanneet lähteä viemään, mutta keisari sanoi, elkäähäntä viekö vielä, hänen pitäisi saada puhutella ja hyvästi jättää Jaakkoa. Sitte oli vienytkotiinsa Jaakko Pontuksen ja tuumannut, hän tuli tyhmästi tehneeksi tuon kaupan, muttavarotkohon tuolta pois pääseväksi. Sanoi Jaakko että kävi miten kävi, mutta olkoon kauppatehty ja tehty seisoo, kyllä hän koettaa. No niin olivat sitte keisarit kätelleet ja niin sitteJaakoppi viety ja sitte oli pidetty semmoista näytelmätä siellä Roomissa, niin Pontuksenkanssa että jokainen oli tahtonut katsoa minkälainen se johtaja oli ollut ja tahdottu puhetta. Seoli ollut niin tyhmä ja pununut [sic!] osastaan väärin päin, miten sotaväkeä olisi johdettava.Sitte oli viety sitä rantaan päin ja jos ei se neuvo heille tuon tarkempata tietoa, niin kaulapoikki. No sitte oli pyövelit jo varustettu ja kaikki pyöveli pölkyt ja mitä oli. Jaakko olinähnyt että hiljankin tässä tulee kuolema. Sitte oli sanonut, etä no elkäätte vielä tappako,mitäpä minä tuolla tiedolla kuoleman jälkeen teen. No lähtekää nyt merihiekalle. Hän riittasellaisen laivan kuvan hiekkaan, joka menee maata ja merta yhdellä lailla. No sitte lähettymeren rantaan suuri sotajoukko ollut ja meri hiekalle. Rooman keisari lähtenyt sen kanssa jasitte oli suuri mahdottoman suuri palkki, leveä lauta, hyvin kaunis lauta. Kuningas pidellytkiinni Jaakosta. Tämä sanonut: tulkaa häntä katsomaan ja pidelkää häntä kiini, jos pelkäätte.Ei huoli hukka hengestään, eikä kuollut lehmä silmästään. Kyllä hän on aikansa elänyt, joutaa352