ein unmoralisches Angebot? - Ã bo Akademi

Toiseksi: Ensimmäiseen kohtaan vedoten Mefisto toivoo, että Faust kolmannellavuosituhannella suoriutuisi itse omista pahoista teoistaan eikä joka tilanteessa kääntyisipaholaisen puoleen. Faustin tulee muistaa että hän on jo saavuttanut sen, mitä hän vieläGoethen tekstissä haikailee: ”Olenko jumalan kaltainen.”Kolmanneksi: Tästä lisäpöytäkirjasta ei kumpikaan taho voi yksipuolisesti sanoutua irti. Josniin tapahtuu, kohdatkoot seuraavat sanktiot sopimuksen rikkojaa:- kuvottava olkoon hänen kuvansa kaupungeissa ja kaupunkien ulkopuolella,- pantakoot maksuun hänen kaikki velkansa ja annettakoot hänet ahneiden velkojien käsiin,- lyökööt ystävät puhelimen hänen korvaansa ja sulkekoot oven silmien edessä,- kiroukset tervehtikööt häntä, minne tuleekin ja saatelkoot kun hän sieltä lähtee,- olkoot hänen tulevaisuuden ennusteensa kaikki kuin kurjuuksien futurologinen summa,- älköön edes vanhuus tuottako hänelle rauhaa ennen kuin sopimuksen pääkirjan teksti astuuvoimaan ja Mefistofeles noutaa hänen kuolemattoman sielunsa.Otin paperin, taitoin ja työnsin povitaskuun. – Kuten sanoitte, herra lähettiläs, tämä on vastasopimuksen lisäpöytäkirjan luonnos ja sellaisenaan perin alkeellinen. Kuinka voitte vielä1990-luvulla pitää kiinni tuosta 1500-luvun alussa muotoillusta ilmaisusta ”noutaa hänenkuolemattoman sielunsa”, kun itse tiedätte, että se ei ole koskaan toteutunut. Herranne ei oleonnistunut toistaiseksi ”noutamaan”, ottamaan huostaansa, perimään ainoankaan Faustin”kuolematonta sielua” vaikka suuri kertomus on elänyt ihmisten mielissä pian viisisataavuotta. Joka kerta kun Mefisto on tullut Staufeniin ottaakseen sopimusosapuolen”kuolemattoman” sielun, hän on vetänyt vesiperän. Aina Faust on luikertanut itsensä vapaaksipaholaisen käsistä. Ja nyt tuo ”kuolematon sielu” on grosnyij, siinä ei ole mitään ottamisenarvoista.- Miksi sitten kirjoitatte lisäpöytäkirjaan merkinnän ”kuolemattomasta sielusta” josMefisto ei tahdo sitä.- Asettukaa Kaikkivaltiaan Mefiston ja hänen lähettiläidensä – meidän – asemaan.Tilanne on sietämätön. Te, Faust, olette luopunut jumalastanne, teissä ei ole enää ihmisyydenkultaa ja rakkautta jäljellä sen vertaa että paholaisen kannattaisi yrittää huuhtoa sen hippujasielustanne. Meidän on etsittävä sitä muualta. – Huomaatteko: lisäpöytäkirjan kyseinen kohtaon kehoitus teille. Tehkää parannus että paholaisellakin on jälleen teidän suhteenne jotaintavoittelemisen arvoista. Vasta kuolemanne hetkellä kirkas totuus avautuu eteenne kuinvalkea muuri. Jumala sulkee porttinsa eikä helvetti tarvitse kaltaisianne – paikat täynnäteikäläisiä. Ajatelkaa osaanne kuoleman jälkeen, ei mitään, ikuinen unohdus. Ei kaukaisintähti yötaivaalla, ei ruohonkorsi kevään nurmella muista nimeänne.- Jos vaaditte itsepintaisesti että Mefisto jatkaa dialogia kanssanne suuressanäytelmässä kolmannella vuosituhannella, teidän on pysyttävä roolissanne. Koko kuluneenvuosisadan te olette hallinnut yksin näyttämöä kuin bulevardidiiva. Olette unohtanut kumpion todellinen herra, kumpi kuolevainen osapuoli. Te olette tehnyt Saatanasta narrin. Sitä hänei tule sietämään. Siksi olemme katsoneet aiheelliseksi salaisessa pöytäkirjassa muistuttaateitä: olette vain ihminen jolla on niin kutsuttu ”sielu”; ja sen te jälleen kerran tällävuosisadalla olette rumentanut iljettäväksi, se kuvottaa paholaistakin. – Meidän tehtävämmeon auttaa teitä kohentamaan minäänne, kuten nykyisin sanotaan, nostamaan teidät henkisestisille eettiselle tasolle jossa olitte ennen Goetheä; hän johdatti teidät järjettömän irstailun jamurhan tielle vaikka Mefisto teki kaikkensa hillitäkseen Faustin himoa Margareetaan. – Faustjoka menettää symbolisen faustusarvonsa, ei kelpaa paholaiselle eikä jumalalle. – Mutta meteemme teistä kelpo Faustin jonka rinnalla Mefiston ei tarvitse hävetä.384