Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

muodostua itsetarkoituksellista, terapeuttista tanssipornoa; vaihtoehdon näyttäminen
sinänsä ei ole esityksen päämäärä vaan keino tuottaa ja ymmärtää
tuottamaansa liikettä. Suhteessa vanhenemiseen tai erilaisuuteen tämä saattaisi
merkitä itsensä hyväksymään oppimista.
Jos mä puhuisin itsestäni esim. mun omia käsityksiäni mun omasta rumuudesta
ja lihavuudesta, niin tota ne on hyvin suhteellisia. Koska siihen aikaan, kun mä olin
laihimmillani ja tanssin balettia mä koin olevani hyvin lihava ja nyt kun mä olin
lihavimmillani, mä en enää koe olevani lihava (naurua). Siis kaikki on suhteellista.
Ja että silleen iän mukana oppii hyväksymään itsensä niin myöskin ulkomuotonsa
hyväksyy ihan toisella tavalla kuin nuorena, jolloin on hirveen kriittinen. Ja ehkä
oppii tuomaan itseään sellaisena esille kuin haluaa olla eli tää kauneus ja rumuuskin
on hyvin semmoinen, johon voi itse jotenkin vaikuttaa. Ehkä ei semmoiseen kauneuteen,
joka on joku mannekiinikuva, mutta jollakin muulla tavalla, mikä se ihminen
haluaa olla. Ehkä siinä on se liittyen yleisön odotuksiin ja sanotaan, että
balettimaailma erityisesti korosti, että pitää olla laiha ja että pitää olla tietynlainen
rakenne ja sehän hyvin pitkälle vaikuttaa näihin kauneusihanteisiin ja siihen,
mitä itse haluais olla. Mutta sanotaan, että tällä hetkellä mä koen olevani hyvin
sinut itseni kanssa. Mun ei tarvitse pyytää anteeksi olemassaoloani kuten ei myöskään
näyttämöllä. Salosaari 1996, haastattelu.
Harjoituspäiväkirjamerkintöjä ajalta 20.3. - 24.4.1996
Seuraavassa en erittele harjoituksia päivittäin. Osien nimet ja niissä käytetyt
lorut toimivat mielikuvina. Emme yrittäneetkään ymmärtää etukäteen, mitä ne
tarkoittivat. Kaikkea ei edes tarvitsekaan ymmärtää – liiallinen ymmärtämisen
tavoittelu saattaa viedä joltakin toisenlaiselta kokemukselta pohjaa pois. Ymmärtäminen
ei ole pelkästään tajunnallinen prosessi; se voi olla myös kehollista
ymmärtämistä tai hiljaista, piilossa olevaa ymmärtämistä (tacit knowledge),
tunnereaktion kautta purkautuvaa ymmärtämistä, vaikka tajunnassa ymmärtäminen,
kehollinenkin, tiedostetaan (Lehtovaara M. 1996, luento).
Teimme mielikuvien kanssa töitä ja ne alkoivat elää tanssijoissa – syntyi liikettä.
Samassa paikassa samaan aikaan – Raisa ja Pia
Työskentelin Aleksanterin teatterissa Pian ja Raisan kanssa. Teimme aluksi sarjaa,
jota kutsuimme viidakoksi. Sarjaa varioitiin seuraavasti: unisonossa, leikki-
99