Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lisäksi haastattelin Liisa Penttiä ja Riitta Vainiota myös ennen Lintusen esityksiä,<br />
harjoitusprosessin alkumetreillä. Tämä johtui siitä, että olin aloittanut työskentelyn<br />
Vainion kanssa joulukuussa 1995 ja Pentin kanssa tammikuussa 1996.<br />
Muut ryhmäläiset aloittivat harjoittelun helmikuussa 1996.<br />
Teokseen Kahdeksan jokea liittyvät haastattelut tapahtuivat yksittäin kunkin<br />
tanssijan kanssa esitysten jälkeen. Eri syistä johtuen en haastatellut kolmea<br />
teokseen kuuluvaa tanssijaa lainkaan: tanssijat joko erkanivat omille teilleen<br />
uusiin produktioihin tai eivät halunneet antaa haastattelua. Oli myös selvää, että<br />
en voinut pakottaa ketään osallistumaan haastatteluihin.<br />
Kahdeksan joen yhteydessä tuon dialogisuusteemoihin liittyvää kirjoitusmateriaalia<br />
23 ja osittain myös haastattelumateriaalia esille niin, että tanssijat säilyttävät<br />
anonymiteettinsä. Kolme pientä peikkoa, Horse Songs ja Hiljaisuuksia -teosten<br />
yhteydessä haastattelut ilmenevät tekstissä sitaatteina tanssijoiden nimien<br />
kera tai dialogien muodossa.<br />
Omat päiväkirjamerkinnät ovat suhteellisen vähäisiä kaikissa teoksissa. Olen<br />
kirjannut muistiinpanoihini lähinnä avainsanoja, teoksen rakenteita ja niiden<br />
ajoituksia. Avainsanat ovat syntyneet harjoittelun aikana ja sen seurauksena. Ne<br />
ovat kuvaavia nimiä esimerkiksi liikesarjalle tai mielikuvalle. Avainsanan sisältämä<br />
informaatio ikään kuin laukaisee pidemmän tapahtuman tanssijassa.<br />
Yleensä avainsanojen avulla on siten helpompi muistella liikkeen laatuja, muotoja<br />
ja intentioita. Oma kirjallinen osuuteni on muodostunut niiden pohdintojen<br />
tuloksena, joita olen käynyt tanssijoiden kirjoituksia lukiessani. Harjoitustilanteissa<br />
”pohdinnat” ovat rekisteröityneet näkemisen, havainnoinnin avulla<br />
liikeaistimusten synnyttämiksi kehollisiksi reaktioiksi. Sen reflektointi suhteessa<br />
siihen, mitä tanssijat ovat tehneet ja sanoneet tekemisestään on muodostanut<br />
käsitykseni siitä, että tieto ei katoa, vaikka ajan myötä muuttaakin muotoaan.<br />
23. Kirjoittamisesta tarkemmin osassa III kappaleessa Tanssijoiden kokemuksia<br />
mielikuvatyöskentelystä.<br />
44
Change language