Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oma taustani ja suhteeni historian tapahtumiin<br />
Aloitin tanssinharrastuksen 5-vuotiaana Ethel Gustafssonin balettikoulussa vuonna<br />
1963. Tärkeimmäksi muistikuvakseni on jäänyt harjoitus toisessa asennossa:<br />
tehdessämme plie´tä pyysi opettajamme meitä samanaikaisesti ajattelemaan sitä,<br />
miten uloshengityksellä puhallamme ilmapallon täyteen ilmaa. Tuon yksittäisen<br />
mielikuvan avulla pohdin jo tuolloin, tosin nykypäivän tulkintani mukaan, hengityksen<br />
ja liikkeen välistä koordinaatiota ja sen vaikutusta liikkeen virtaavuuteen<br />
(flow). Käsite flow kehon konkreettisena tapahtumana ja kokemuksena on vaikuttanut<br />
työhöni koreografina ja tanssijana. Ennen lähtöäni Amsterdamin teatterikorkeakoulun<br />
modernin tanssin linjalle opiskelin Suomessa eri tanssitekniikoita<br />
ja -tyylejä. 12 Muistoni 1970-luvulta ovat ristiriitaiset. Yleinen tanssijakäsitys<br />
ja siitä kumpuava oma käsitykseni tanssijuudesta perustui klassisen baletin<br />
ihanteisiin: moderninkin tanssijan oli oltava tietyn näköinen, kokoinen ja<br />
tyylinen. Aloittaessani opintoni Amsterdamissa vuonna 1979 kohtasin kokonaan<br />
toisenlaisen maailman. Jouduin kyseenalaistamaan omia käsityksiäni siitä, mitä<br />
tanssi ylipäätään on. Kohtasin muun muassa muodottomalta näyttävän liikkeen,<br />
eri kokoisia ja näköisiä sekä vanhentuneita ammatissaan toimivia tanssijoita ja<br />
tanssinopiskelijoita. Lisäksi tutustuin uusiin keinoihin harjoitella tanssia ja rakentaa<br />
koreografiaa. 1960-luvun amerikkalaiset postmodernit virtaukset näkyivät<br />
selvästi silloisen koulun linjauksissa: tunnetut ja vähemmän tunnetut Judsonkauden<br />
”kasvatit” vierailivat ahkerasti modernin tanssin osastolla. Itse koulu eli<br />
silloin omaa murrosvaihettaan ollessaan eurooppalaisen perinteisen modernin<br />
tanssin ja uusien virtausten kohtauspaikka. Tärkeimpiä vaikuttajiani tuolloin olivat<br />
muun muassa Steve Paxton, Mary Fulkerson, Trisha Brown, Remy Charlip,<br />
Russell Dumas, Nancy Stark-Smith, Nancy Topf, Valda Setterfield, Richard Alston,<br />
Julyen Hamilton, Jaap Flier ja Pauline de Groot; tanssitaiteilijoita, jotka opetustyössään<br />
integroivat vanhaa ja uutta. Kysymyksessä ei siis ollut vanhan hylkääminen<br />
vaan sen ymmärtäminen, että myös perinteestä poikkeavat tanssijatyypit<br />
voivat kehittyä ammatissaan taitaviksi osaajiksi.<br />
Yhtenä tärkeimpänä vaikuttajanani voin edelleenkin pitää hollantilaista Pauline<br />
de Grootia, joka oli yksi pääopettajistani opiskeluaikoinani. 13 Hänen liikeperi-<br />
12. Suomalaisia tärkeitä opettajiani 1970-luvulla olivat mm. Sinikka Gripenberg, Tarja<br />
Rinne, Ervi Siren, Briitta Järvinen ja Reijo Kela.<br />
13. Pauline de Groot lähti vuonna 1957 opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Hän esiintyi siellä<br />
31
Change language