Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tanssisukupolven keskus, The Judson Dance Centre. (Merkx 1985, 37.)<br />
Judsonilaiset olivat uudistumisprosessissaan radikaaleja. Uudistumiseen vaikutti<br />
1960-luvun amerikkalainen ilmapiiri sekä ihmisten poliittisen tietoisuuden<br />
herääminen. Judsonilaiset pitivät tärkeänä pyrkimystä yhdistää tanssin sosiaaliset<br />
ja esteettiset ulottuvuudet. Yhtenä keinona oli käyttää arkielämään kuuluvia<br />
liikkeitä ja eleitä: ajatus siitä, että mikä tahansa liike voi olla tanssia,<br />
muodostuikin tärkeäksi ajattelupohjaksi judsonilaisille tanssintekijöille. Lisäksi<br />
muita taiteenaloja alettiin käyttää inspiraation lähteenä. Baletin ja perinteisten<br />
modernien tanssiesitysten symmetria ja harmonisuus sekä ekspressiivisyys<br />
muuntuivat esityksissä epäloogisiksi rakenteiksi, simultaanitapahtumiksi ja<br />
jokapäiväisten aiheiden käsittelyksi. Näin yritettiin kaventaa esiintyjän ja yleisön<br />
välistä kuilua. Lisäksi eroa taiteen ja normaalielämän välillä yritettiin häivyttää<br />
järjestämällä esityksiä muun muassa kaduilla, katoilla, puistoissa tai vaikkapa näyteikkunoissa.<br />
Pidemmälle vietynä osoituksena tuoda tanssi lähelle ihmistä oli<br />
harjoittelemattomien ihmisten mukaanotto koreografioihin, vaikka useat<br />
judsonilaiset omasivat itse vankan, perinteisen tanssitekniikan. Uusia liikevalintoja<br />
pohjustivat mallit urheilusta, voimistelusta, akrobatiasta, itämaisista<br />
itsepuolustus- ja mietiskelykeinoista (aikido, tai chi, jooga) ja Mabel Toddin liikeopit<br />
sekä improvisaatio. Näin etsittiin uudenlaisia tapoja tutkia tanssia, jotka johtivat<br />
mm. release-metodin ja kontakti-improvisaation kehittymiseen. Tätä Amerikassa<br />
tanssin rajoja murtavaa suuntausta alettiin kutsua postmoderniksi<br />
tanssiksi. (Novack 1990, 42-52.) 8<br />
8. Nämä virtaukset ovat levinneet 1970-luvulla muun muassa Englantiin ja Hollantiin<br />
sekä 1980-luvulla Suomeen. 1980-luvun alussa Amsterdamissa (Amsterdam<br />
Theaterschool opleiding moderne dans) opiskelleita ja nykyään vahvasti Suomessa<br />
vaikuttavia tanssitaiteilijoita ovat mm. Jaana Klevering (s. Turunen), Jaap Klevering,<br />
Soile Lahdenperä ja Liisa Pentti. Seuraavan polven vaikuttajia, 1990-luvulla Amsterdamissa<br />
SNDO:ssa (School voor Nieuwe Dans Ontwikkeling) opiskelleita ja<br />
valmistuneita ovat mm. Pia Lindy ja Katariina Vähäkallio (s. Jakovlev).<br />
27
Change language