Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

maata kohden sekä kehon tasapainon ylläpidossa. Esimerkkinä toimivat kyllin
voimakkaat takaraajat omaavat, mieluiten kahdella jalalla kulkevat dinot. Tavallaan
siis leikimme harjoituksissa. Meillä oli äärettömän hauskaa, kun yritimme
tapailla kuvittelemaamme dinosauruksen liikkumistapaa sekä samaistua siihen.
Lähtökohtana ei kuitenkaan ollut eläimen liikkeen ulkokohtainen imitointi vaan
tietynlainen liikkeen aktin ja laadun saavuttaminen. Tuntui, että mielikuvat
antoivat perspektiiviä omaan kehoon ja ne stimuloivat mielikuvitusta ja luovuutta.
Siten ne myös paksunsivat, todellistivat liikkeen laatua. Liikkeestä tuli myös
orgaanisempaa ja dynaamisempaa ja siten ne rehevöittivät myös tarkkoja
liikekompositioita. Liikkeet olivat samanaikaisesti sekä luonnollisen pehmeitä
että voimakkaasti ulospäin virtaavia.
Toin harjoituksiin poikieni muovisia dinohahmoja sekä dinokirjan. Niiden
mukaan nimesimme jokaiselle tanssijalle oman dinon:
RAISA: Plateosaurus, 6-8m, eli Euroopan länsiosissa. ”Litteä matelija”. Kasvissyöjä,
joka eli triaskaudella.
RIITTA V.: Maiasaurus, 9m, eli Pohjois-Amerikassa. ”Hyvä äitimatelija”. Kasvissyöjä.
LEENA: Parasaurolophus, eli Pohjois-Amerikassa. ”Samansuuntaisharjainen”,
toitotusääniä päästelevä kasvissyöjä.
RIITTA P.-W.: Anatosaurus, 10-13m, eli Pohjois-Amerikassa. Sorsamatelija,
kasvissyöjä.
Katariina Vähäkallio arvioi harjoitteiden toimivuutta seuraavassa:
Mitä mä selasin mun niukkoja muistiinpanoja, siinä oli lähinnä sellaisia avainsanoja
esimerkiksi viinirypäleet kämmenillä, varaanit, dinosaurus, huppupäiset
naiset, jotka pelaavat pesäpalloa, niin musta niissä on mielikuvina kauheesti
konkreettista, fyysistä informaatiota. Pesäpalloa pelaava huppupäinen nainen,
niin siinä tulee tää lyönnin kiertoliike plus kopin oton alas kyykkyyn, kauhaisen,
paino siirtyy, laitan pallon tonne, siinä tulee nää kaaret. Sitten, kun kirjataan
ylös nää avainsanat, niistä tulee mulle paljon henkilökohtaisempia ja mä muistan
laatuja niiden avulla. Vähäkallio 1997, haastattelu.
Selällään, jalat polvista koukussa ylöspäin
Toisena tärkeänä liikkeiden hahmottamismallina toimi lapsen kehityksen seuraaminen.
Harjoituksissa luennoin tanssijoille ensin lapsen motorisesta kehityksestä
samanaikaisesti demonstroiden liikkeellisesti tapahtumia.
67