31.08.2013 Views

Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

intention idea voimakas. Sen myötä harjoittelu tapahtuu yhtä paljon tanssijan<br />

ja koreografin ehdoilla. Myös tanssija valitsee.<br />

Tämänkaltaisen työskentelyn lähtökohtien ja niiden ajatuksellisten elementtien<br />

selvittäminen työhön lähdettäessä on tärkeää. Se perustelee myös sen, että<br />

koreografi ei aina voi esittää tanssijalle valmista ideaa tai käsikirjoitusta työskentelyn<br />

lähtöön motivoivana tekijänä.<br />

Dialogisessa toiminnassa korostuu aistien valppaus, kuuntelu, avoimuus ja miten<br />

esimerkiksi liikeaistia tai näköhavainnon kapasiteettia on harjoittelemalla<br />

kehitetty. Siten käsitykseni release-, alignment- ja improvisaatiometodien toimivuudesta<br />

dialogisen ajattelun yhteydessä vahvistui. Dialogisuus voidaan silloin<br />

nähdä kahden toimijan – tanssijan ja koreografin – välisenä toimintana. Roolit<br />

voivat säilyä, vaikka työtilanteesta muotoutuukin avoimempi tapahtuma. Osa<br />

tanssijoista haluaa vaikuttaa liikemateriaaliin ja teoksen kehkeytymiseen, osa<br />

haluaa toteuttaa koreografin ideoita. Dialogisuus ei siis välttämättä tarkoita, että<br />

teos luotaisiin yhdessä toimijoiden välisen yhteistyön kautta.<br />

Anna minulle aikaa<br />

Henkilökohtaisesti dialogisuus työtapana ja myös esityksessä vaikuttavana tekijänä<br />

liittyi läheisesti ajan käsitykseen. Jokaisella on oma aika, joka vuorostaan<br />

liittyy ajan kokemukseen. Koreografiassa toimitaan yhteisen, jaetun ajan suhteen<br />

ja huomioidaan, miten kunkin tanssijan liikkeen ajoitus vaikuttaa tanssijoiden<br />

väliseen liikkeelliseen kohtaamiseen koreografiassa. Milloin tanssija voi<br />

lähestyä toista tanssijaa, jotta esimerkiksi yhteinen tekeminen onnistuu.<br />

Koreografioissani aikakäsitystä voidaan tutkia myös teoksen ajan suhteen:<br />

miten teoksen eri episodit rakentuivat annetun ajan ja siinä tekemisen onnistumisen<br />

suhteen. Voidaan myös tarkastella tanssijan suhdetta teoksen vapaaseen<br />

aikaan eli pohtia milloin tanssija saa vapauden toimia omaan aikakokemukseen<br />

perustuvien ratkaisujen mukaisesti. Aikakokemusta voidaan myös<br />

säädellä tiettyihin sääntöihin perustuvien merkkijärjestelmien avulla. Aika<br />

ratkaisee. Onko sitä liikaa tai liian vähän? Milloin teen ratkaisuni?<br />

213

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!