Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
intention idea voimakas. Sen myötä harjoittelu tapahtuu yhtä paljon tanssijan<br />
ja koreografin ehdoilla. Myös tanssija valitsee.<br />
Tämänkaltaisen työskentelyn lähtökohtien ja niiden ajatuksellisten elementtien<br />
selvittäminen työhön lähdettäessä on tärkeää. Se perustelee myös sen, että<br />
koreografi ei aina voi esittää tanssijalle valmista ideaa tai käsikirjoitusta työskentelyn<br />
lähtöön motivoivana tekijänä.<br />
Dialogisessa toiminnassa korostuu aistien valppaus, kuuntelu, avoimuus ja miten<br />
esimerkiksi liikeaistia tai näköhavainnon kapasiteettia on harjoittelemalla<br />
kehitetty. Siten käsitykseni release-, alignment- ja improvisaatiometodien toimivuudesta<br />
dialogisen ajattelun yhteydessä vahvistui. Dialogisuus voidaan silloin<br />
nähdä kahden toimijan – tanssijan ja koreografin – välisenä toimintana. Roolit<br />
voivat säilyä, vaikka työtilanteesta muotoutuukin avoimempi tapahtuma. Osa<br />
tanssijoista haluaa vaikuttaa liikemateriaaliin ja teoksen kehkeytymiseen, osa<br />
haluaa toteuttaa koreografin ideoita. Dialogisuus ei siis välttämättä tarkoita, että<br />
teos luotaisiin yhdessä toimijoiden välisen yhteistyön kautta.<br />
Anna minulle aikaa<br />
Henkilökohtaisesti dialogisuus työtapana ja myös esityksessä vaikuttavana tekijänä<br />
liittyi läheisesti ajan käsitykseen. Jokaisella on oma aika, joka vuorostaan<br />
liittyy ajan kokemukseen. Koreografiassa toimitaan yhteisen, jaetun ajan suhteen<br />
ja huomioidaan, miten kunkin tanssijan liikkeen ajoitus vaikuttaa tanssijoiden<br />
väliseen liikkeelliseen kohtaamiseen koreografiassa. Milloin tanssija voi<br />
lähestyä toista tanssijaa, jotta esimerkiksi yhteinen tekeminen onnistuu.<br />
Koreografioissani aikakäsitystä voidaan tutkia myös teoksen ajan suhteen:<br />
miten teoksen eri episodit rakentuivat annetun ajan ja siinä tekemisen onnistumisen<br />
suhteen. Voidaan myös tarkastella tanssijan suhdetta teoksen vapaaseen<br />
aikaan eli pohtia milloin tanssija saa vapauden toimia omaan aikakokemukseen<br />
perustuvien ratkaisujen mukaisesti. Aikakokemusta voidaan myös<br />
säädellä tiettyihin sääntöihin perustuvien merkkijärjestelmien avulla. Aika<br />
ratkaisee. Onko sitä liikaa tai liian vähän? Milloin teen ratkaisuni?<br />
213