Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kokemuksen luonne<br />
Arkikielessä kokemus näyttäytyy ihmisille monin eri tavoin. Esimerkiksi toistuvien<br />
tapahtumien seurauksena voin todeta, että minulla on pitkä kokemus<br />
jostakin asiasta. Puhuessani hyvästä tai huonosta kokemuksesta kytkeytyy se<br />
tunteen kokemukseen. Voin kuvailla myös jonkun tapahtuman tai teon, tekemisen<br />
aiheuttamia fyysisiä tuntemuksia kokemukseksi. Kokemus on ennen kaikkea<br />
hyvin omakohtainen luonteeltaan. Mutta mitä kokemus oikeastaan on? Miten<br />
voimme tarkastella kokemustamme ja ennen kaikkea toisen kokemusta,<br />
kuvailla sitä? Mikä on kokemuksen merkitys?<br />
Turusen mukaan kaikki todellisuuden kuvaus on kuvausta siitä, miltä jostakusta<br />
yksilöstä näyttää. Hän jatkaa, että ajattelu on usein oman kokemuksen<br />
tunnustelua, johon vaikuttavat myös tunneainekset; tuntuminen kuuluu ihmisen<br />
olemassaoloon. Turunen tuo filosofisen ajattelun esille reflektiivisenä ja<br />
prosessuaalisena tieteenä, jossa tutkimuskohteena on oma kokemus tai toiminta<br />
ja jossa ei ole kysymys pelkistä älyn prosesseista, ajattelusta ja järjestä. Ajattelu<br />
tosin alkaa jäsentää itsetoimivasti kohtaamaansa, jolloin ihminen helposti samastuu<br />
kokemukseensa. Turusen mukaan reflektiivinen ponnistus lähentää<br />
kohdatun ja kohtaajan välistä rajaa ja siten yksilö lähenee yhä lähemmäksi<br />
minuuttaan. (Turunen 1998, 43-49).<br />
Tärkeänä Turusen välittämänä sanomana itselleni on näyttäytynyt käsitys<br />
reflektiosta kykynä hämmästyä, kuten hän seuraavassa ilmaisee:<br />
Reflektio avaa näkyviin yllättäviä asioita, joita kaikkia ei ainakaan heti pysty<br />
kuvaamaan käsitteellisesti. Niitä ei voi kertoa ainakaan sellaiselle, joka ei pysty<br />
samaan hämmästykseen. Kaikkea ei voi muutenkaan kertoa, koska kokemukset<br />
eivät välity suoraan. Turunen 1998, 51.<br />
Lauri Rauhalan mukaan kokemus on ohjelmoitu toimimaan aivojen avulla. Kokemus<br />
on tajunnallinen ilmiö ja se on aivosidonnaista, mutta se ei silti ole samaa<br />
kuin aivofysiologia. Kuitenkin olemme kaikessa ymmärtämisessämme myös<br />
aivotoimintojen määräämien rajoitusten alaisia. Katsannon mukaan kohteesta<br />
ilmenevä mieli on elämyksellisesti oivaltuvana läsnä asettuen suhteeseen kyseessä<br />
olevan kohteen kanssa. Se tapahtuu siten, että ymmärrämme sen tajunnassamme<br />
tuon ilmenneen mielen avulla. Tästä muodostuu merkityssuhde,<br />
joita ovat havainnot, ajattelu ja monet tunteet. Kokemus on siis jonkin mieltä-<br />
127
Change language