Linkki verkkojulkaisuun (pdf) - Teatterikorkeakoulu

litteistä ratkaisua eikä vanhenemisen myötä syntyvä ikärasismi suinkaan koske
ainoastaan tanssikenttää.
Nuoruuden ihannointia – pelkoa vanhenemisesta?
Miksi mun pitäisi yrittää olla nuorempi kuin mitä mä oon? Miksi mä en saisi olla
tää keski-ikäinen rouva ja silti tanssia? Niin kauan kuin mun kroppa kestää ja
niin kauan kuin mä itse haluan? Salosaari 1996, haastattelu.
Yksi perinteiseen tanssijakuvaan kuuluva juonne, vanheneminen ja nuoruuden
ihannoiminen, on herättänyt itselleni monia kysymyksiä. Nuoruuden ihannointi:
vain nuori pystyy tanssimaan ja olemaan virtuoosimainen ja siten esteettisen
elämyksen tuoja katsojalle? Nuoruuden ihannointi on tyypillistä meidän länsimaiselle
yhä teknistyvää maailmankuvaa ja tehokkuutta korostavalle kulttuurillemme.
Vain nuori voi olla nopea – ja siten tehokas? Kovenevan tuotantotahdin
myötä ei vanheneva tanssija aina pysty vastaamaan nuoruuden ja fyysisyyden
vaateisiin, joita erilaiset tanssityylit edellyttävät. Usein tanssija joutuu työskentelemään
koneenomaisesti ainoana päämääränään suoriutua koreografian
vaateista. 26 Saatetaan myös ajatella, että tanssia ei voi olla olemassa ilman maksimaalista
suorituskykyä eikä siis tietenkään vanhemmiten, koska suorituskyky
vähenee iän myötä. Lisäksi suorituskyky ja esteettinen nautinto näyttävät kulkevan
käsi kädessä: uskotaan, että nautinto on maksimaalisen suorituksen ihannointia.
Tämänkaltaiset asenteet ja uskomukset ovat tulleet ilmi lukuisissa keskusteluissani
tanssia seuraavien (ja etenkin seuraamattomien) ihmisten kanssa.
Esimerkiksi tyypillinen kysymys kohdatessani entisiä luokkatovereitani on:
vieläkö sinä tanssit? Kertoessani työskenteleväni tavallista iäkkäämpien tanssijoiden
kanssa on saatettu ihmetellä, että ”vieläkös se tanssitaito on niin vanhoilla
jäljellä?”. Voin vain aavistella, miten yleistä kuvatun kaltainen ajattelu on.
Niin olen aikaisemmin myös itse ajatellut. Olinhan omasta mielestäni jo kymmenenvuotiaana
ollut liian vanha aloittamaan uudestaan tanssin ammattiin tähtäävän
harrastuksen. 27
Eittämättä on selvää, että liikkeen metriset ominaisuudet kuten lihasvoima ja
26. En puhu tässä fyysisesti virtuositeettimaisia tanssin suorituksia vastaan, mutta
kritisoin sitä, että ne jäävät usein ainoiksi arvoperusteiksi arvosteltaessa tanssia.
27. Harrastin balettia 5-vuotiaasta kahdeksan vuoden ikään saakka.
53