RUNOUDEN PUOLUSTUS

vaikutuksesta:
Yleisesti sanoen on todennäköistä, että jos teatteriin sinänsä
liittyy tietty katharsiksen ja ”puhdistumisen” arvo... miten paljon
suurempi silloin onkaan sellaisen teatterin arvo, jossa ihmiset –
sen sijaan että jäisivät passiivisiksi tai uppoutuisivat puhtaaseen
näyttelemiseen – ovat täydellisesti mukana tapahtumissa ja
jossain määrin jopa kykenevät keksimään kohtauksia, joiden
henkilöitä heistä sitten tulee.
Meillä on siten huomattava perinne
antiabsorptiivisten tekniikoiden
(ei-läpinäkyvien tai ei-kesyttävien elementtien)
(keinotekoisuuden)
käyttämisestä absorptiivisiin
tarkoituksiin. Tämä lähestymistapa
kiehtoo minua itseäni
erityisesti, mikä kenties ilmentää
ambivolenttia
(lue: monia eri asioita tahtovaa)
suhdettani absorptioon & sen vastakohtiin.
Runoissani käytän
usein läpinäkymättömiä & ei-absorboituvia
elementtejä, poikkeamia &
keskeytyksiä, osana teknologista
välineistöä, jolla pyrin luomaan väkevämmän
(”sotkuisemman”)
absorption kuin perinteisillä
& miedommilla absorptiivisilla tekniikoilla olisi mahdollista. Tässä
menettelyssä on
omat riskinsä, sillä jos
runo näyttää
avoimen itsetietoiselta – ilmeisen
laulullisen tai fyysisesti
läsnäolevan vastakohtana – tämä voi puolestaan synnyttää
lukijassa itsetietoisuutta,
joka tuhoaa hänen absorboitumisensa teatralisoimalla
111