RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Forrest-Thomson on muuten hyvin tarkkanäköinen kiittäessään<br />
Swinburnea siitä, että tämä oli luonut<br />
Keinotekoinen maailma on sekä jatkuva että epäjatkuva kokemuksen<br />
maailman kanssa. Se yksinkertaistaa ja ylistää, mutta<br />
myös, ja samalla, parodioi … Swinburne on tietoinen siitä, että<br />
tämä merkityksen tason laajeneminen & kesytys ovat runouden<br />
lukemisen välttämättömiä osatekijöinä joihin tulee kirjoittaessa<br />
varautua. Niin ikään hän on tietoinen siitä, että tällaisen varautumisen<br />
kautta on mahdollista löytää keinoja, joiden avulla runo<br />
voi ylittää alkuperäisen Kesytyksensä ja pystyttää oman kuvitteellisten<br />
mahdollisuuksien maailmansa – yksinkertaisesti koska<br />
on teknisesti varautunut lukijan alkuperäiseen realistiseen<br />
laajenemis/rajoittamis -malliin. [ss. 118-121]<br />
Runous erotetaan usein muista kirjoittamisen<br />
muodoista sillä perusteella, että se alleviivaa keinotekoisuuttaan<br />
rivinvaihdoin tai – proosamuodossa – turvautumalla<br />
prosodisiin keinoihin, jotka muussa proosassa yleensä<br />
jäävät syrjemmälle. Helen Vendler kirjoittaa johdannossaan<br />
antologiaan The Harvard Book of Contemporary American<br />
Poetry:<br />
Siinä missä romaani ei salli meidän päästää itseään käsistämme<br />
ja tahtoo koko ajan kiskoa meitä labyrinttiinsa, runouden perustelematon<br />
marginaali vetää meitä, vaikka lempeästikin, kunkin<br />
rivin loppua kohti. (Jopa proosaruno pakottaa silkalla tiiviydellään<br />
meitä pysähtymään jokaisen lauseen lopussa, tapa joka<br />
olisi kohtalokas romaanille.) [Tämä ehkä selittää, miksi juuri ne<br />
teokset, joiden nojalla eräät kriitikot ovat ehtineet julistaa ”romaanin<br />
kuolemaa”, luultavasti ovat kaikista romaaneista parhaiten<br />
hengissä.]… Runouden symbolinen voima koostuu siitä, että<br />
se tekee kielellisten merkkien kautta läsnäoleviksi poissaolevia<br />
realiteetteja – korostamalla juuri runollisen tyylinsä loisteliaisuudella<br />
oman olemisensa kielellisyyttä ja vaikutustensa illusionistisuutta.<br />
27<br />
27 Helen Vendler, Introduction, The Harvard Book of Contemporary American<br />
Poetry (Cambridge: Harvard University Press, 1985), ss. 2,17, kursivointi ja<br />
98