RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
etkikronikka. Chaytor mainitsee, että 1100-luvulta lähtien kaikissa<br />
Englannin ja Euroopan ”tärkeissä” talouksissa oli ainakin yksi lukutaitoinen<br />
henkilö. 1300-luvun lopulla Englannissa muodostui ensimmäistä<br />
kertaa jotakin, jota voidaan kutsua ”lukevaksi yleisöksi”, kun yliopistot<br />
alkoivat lainata maallista kirjallisuutta opiskelijoiden käyttöön. 1400-luvun<br />
myötä proosa nousi opetuksen ja oppineisuuden ensisijaiseksi välineeksi<br />
samaan aikaan kun lukutaito vähitellen yleistyi – tämän kuitenkaan sellaisenaan<br />
tarkoittamatta, että henkilö pystyi lukemaan kirjoja. Irving<br />
Fangin ”Timeline of Media History” kertoo, että paperia käytettiin<br />
Englannissa ensimmäistä kertaa vuonna 1309 ja että ensimmäinen<br />
paperitehdas perustettiin 1495. 1500- ja 1600-luvuilla kirjoja oli vähän ja<br />
ne olivat kalliita, niin että oli tavallista testamentata ne perillisille. Koulutetut<br />
miehet (toisin kuin naiset) opetettiin lukemaan – tuohon aikaan<br />
arviolta puolet Englannin väestöstä osasi lukea. Itse asiassa 1400-luvulla<br />
lukutaitoon kohdistuneen kiinnostuksen voimakkuudesta kertoo, että<br />
Englannissa oli silloin enemmän kouluja kuin vuonna 1864 (111). Ensimmäiset<br />
sanomalehdet alkoivat levitä Euroopassa noin vuoden 1450 tienoilla.<br />
Neljäsataa vuotta Gutenbergin jälkeen käynnistyi seuraava kielellisen<br />
toisintamisen teknologinen vallankumous. Tämän yhä jatkuvan<br />
teknologisen syöksykierteen luonnehtimiseksi viitattakoon lennättimeen<br />
(keksittiin 1806; mannerten välisen sähkevälitys käynnistyi 1860-luvulla),<br />
valokuvaukseen (keksittiin 1827, yleistä jo 1830-luvun lopulla), puhelimeen<br />
(1876), fonografiin (1877), magneettiseen äänentallennukseen<br />
(1899), kovaäänisiin (1899), langattomaan lennättimeen (1894),<br />
elokuvakameraan (1895), radioon (ensimmäiset säännölliset lähetykset<br />
noin 1907), televisioon (ensimmäinen lähetys 1949), offset-painantaan ja<br />
”kylmäladontaan” (1950-luvun lopulla), valokopiointiin (ensimmäinen paperikopiokone<br />
1959) sekä lopulta kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen<br />
aikana digitaaliseen kirjoitukseen ja kuvankäsittelyyn (tietokoneet<br />
ja internet). Tällä fotografisen ja elektronisen toisintamisen aikakaudella<br />
kirjoitus on perustavasti postaakkosellista sikäli, että informaation tallentaminen<br />
ja siirtäminen ei enää nojaa muistiinkirjoittamiseen: kulttuurinen<br />
muisti on muuttumassa digitaaliseksi, kuvapohjaiseksi kirjainpohjaisen<br />
sijasta. Samaan aikaan, aivan kuten kreikkalaiset elivät vuosisatoja<br />
suullisen ja aakkosellisen kulttuurin yhtäaikaisen vaikutuksen alaisina, me<br />
elämme nyt aikaa, jona suullinen, aakkosellinen ja foto-fono-elektroninen<br />
kulttuuri menevät päällekkäin.<br />
Muuan ratkaiseva merkki tämän suullisten, aakkosellisten ja<br />
elektronisten teknologioiden päällekkäisyydestä on radikaalin modernis-<br />
243
Change language