RUNOUDEN PUOLUSTUS

Runouden yhteiskunnallinen funktio meidän aikanamme on saattaa
kieli korvakkain oman ajallisuutensa, fysikaalisuutensa ja dynaamisuutensa
kanssa: ei sen pysyvyyden vaan sen hetkellisyyden; ei sen
arvovallan, vaan sen virtaavuuden; ei sen tallennuskyvyn, vaan sen rakenteiden;
ei sen abstraktin loogisuuden ja selkeyden, vaan sen konkreettisuuden
ja erityisyyden.
Kun sanomme, että elämme postaakkosellista aikaa, emme tarkoita
että lukutaito ei olisi enää tarpeen vaan pikemmin että se ei enää
riitä; kenties olisi parempi puhua hyperlukutaidosta. Runous voi digitaaliajassa
tehdä enemmän kuin vain kaiuttaa menneisyyttä mieliinpainuvin
fraasein – nimittäin keksiä uutta, ennenkuulumatonta nykyhetken kieltä.
Lainatut teokset
H. J. Chaydor, From Script to Print: an Introduction to Medieval Literature
(Cambridge [Eng.]: The University Press, 1945)
Wlad Godzich and Jeffrey Kittay, The Emergence of Prose: An Essay in
Prosaics (Minneapolis : University of Minnesota Press, 1987)
Eric Havelock, Reflections on Orality and Literacy from Antiquity to the
Present (New Haven : Yale University Press, 1986)
Irving Fang, ”Timeline of Communication History”:
http://www.mediahistory.com/time/alltime.html, accessed Jan. 1, 1999
Jerome McGann, A Critique of Modern Textual Criticism
———, ”Imagining What You Don’t Know: The Theoretical Goals Of The
Rossetti Archive”: http://jefferson.village.virginia.edu/~jjm2f/chum.html,
accessed February 1, 1999
Gregory Nagy, Comparative Studies in Greek and Indic Meter
(Cambridge: Harvard University Press, 1974)
Bruno Snell, The Discovery of the Mind: Greek Origins of European
Thought. Tr. T. G. Rosenmeyer (Cambridge: Harvard University Press,
1953); see especially ch. 3: ”The Rise of Individuality in the Early Greek
Lyric” (1941).
Kiitokset Tan Linille oivaltavista neuvoista, Jerome Rothenbergille kommenteista
ja elämäntyöstä suullisen ja tekstuaalisen runouden välisten
yhteyksien tutkimisessa, sekä Thomas McEvilleylle keskustelusta.
249