RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tisen taiteen ilmaantuminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.<br />
Aivan kuten osa kreikkalaisesta kirjallisesta taiteesta aikana heti<br />
aakkosten keksimisen jälkeen muodollisesti ilmensi pian varjoon jäävää<br />
suullista kulttuuria uuden kirjoituksen puitteissa, samoin radikaali modernismi<br />
ilmentää muodollisesti pian foto-elektronisen ja digitaalisen median<br />
varjoon joutuvaa (mutta ei niiden korvaamaksi tulevaa) aakkosellista<br />
kulttuuria.<br />
Toinen tärkeä osoitin suullisen, aakkosellisen ja fono/foto/ elektronisen<br />
päällekkäisyydestä on se, että lukutaidon yleistyminen Pohjois-<br />
Amerikassa ja Euroopassa 1800-luvun loppupuolella osuu yhteen uuden<br />
kuvallisen ja sähköisen kommunikaation ajan alkamisen kanssa niin, että<br />
yleinen lukutaito ja postaakkosellisuus historiallisesti kietoutuvat toisiinsa.<br />
Itse asiassa lukutaidon kulttuuri saavuttaa teknisen huipentumansa<br />
vuosien 1850 ja 1950 välisenä aikana – ei ainoastaan joukkomittaisen<br />
”lukijakunnan” ilmaantumisen johdosta, vaan myös sen myötä, että keksitään<br />
ei-sähköisiä (ja ei foto- tai fonografiaan perustuvia) laitteita, joiden<br />
ansiosta kielen tallentaminen ja uusiokäyttö käyvät entistä tehokkaammaksi<br />
ja helpommaksi, esimerkkeinä hiilipaperi (1869), kirjoituskone<br />
(ensimmäinen Remington vuonna 1873), monistuskone (keksittiin vuonna<br />
1875, myynnissä 1890), rivilatomakone (1886), täytekynä (1884) ja<br />
kuulakärkikynä (1938). (Lyijykynä keksittiin vuonna 1565 ja pyyhekumi<br />
vuonna 1770; teräksiset mustekynänterät puolestaan alkoivat syrjäyttää<br />
sulkakynää vuonna 1780.) 1800- ja 1900-luvuilla koettu lyyrisen runouden<br />
nousukausi ajoittuu samaan aikaan lukutaidon yleistymisen kanssa, mikä<br />
merkitsi, että entistä useampi saattoi ryhtyä kirjailijaksi. Mahdollisuus<br />
kirjoittaa ja allekirjoittaa jotakin omanaan (allekirjoitusefekti) pysyy kulttuurisesti<br />
mielekkäänä siihen asti, kunnes lukutaito sanan varsinaisessa<br />
merkityksessä on levinnyt kautta koko yhteiskunnan – mitä ei vielä ole<br />
tapahtunut.<br />
Yleisen lukutaidon nousu – myöhään kirjoituksen historiassa – on<br />
ollut omiaan vaikuttamaan siihen, että painettu ja sidottu kirja nähdään<br />
keskeisenä ja ensisijaisena, eräänlaisena aakkosellisen tiedostamattoman<br />
pyhitettynä objektina. Vuoden 1999 näkökulmasta painettu kirja on<br />
paras kuvamme aakkosellisesta tekstuaalisuudesta. Postaakkoselliseen<br />
aikaan siirtyessämme voimme alkaa nähdä sen vakaana välialueena<br />
näyttämön (esittävä runous) ja ruudun (digitaalinen runous) välillä.<br />
Tällä laajahkolla katsauksella kielen toisintamisen teknologioihin haluan<br />
edelleen alleviivata sitä, että yksi media ei koskaan täydellisesti kukista<br />
toista. Kysymys ei ole edistyksestä, vaan pikemminkin sarjasta päällekkäisyyksiä<br />
– tuloksena tietynlainen verkosto, johon kieli kietoutuu.<br />
244
Change language