RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tässä ajatukset abrosboivat energiaa toinen toisistaan, ajaen<br />
mieltä yhä vain voimakkaampaan absorptioon, merkitysten samanaikaisesti<br />
loitotessa toisistaan yhtälaisella voimalla ja näin<br />
lisätessä valtavasti monien eri todellisuuksien mahdollisuutta<br />
vaikuttaa toisiinsa samanaikaisesti. Minusta se, minkä tämä<br />
tavallaan vaarantaa, on merkityksen itsensä tavanomainen<br />
merkitys. 49<br />
Piombino on esseissään pyrkinyt perusteellisesti<br />
kartoittamaan runouden lukemisessa & kirjoittamisessa<br />
vaikuttavaa psyykkistä dynamiikkaa; koska hän ei<br />
keskity esteettiseen vaikutukseen tai muodolliseen prosessiin<br />
tavoitteina sinänsä, hänen tutkimuksensa korostavat<br />
poeettisen prosessin luonteen & funktion uudelleen<br />
ajattelemista – saaden meidät samalla äkkiä havaitsemaan<br />
että runoudella on funktioita. Missään tämä ei ole<br />
ilmeisempää kuin sovellettaessa Piombinon tutkimuksia absorptioon &<br />
katkoksiin:<br />
Koska runoilija on yhtä altis hyväksytyn todellisuuden lumolle<br />
kuin kuka muu tahansa, hänen on jotenkin löydettävä keino<br />
keskittää huomionsa niille kokemuksen alueille, jotka eivät tähän<br />
asti ole olleet… käsitettävissä… runoilijan on löydettävä jokin<br />
keino ohjata tietoisuuden katse kirjaimellisesti käsittämättömiin<br />
monimutkaisiin yhteyksiin eri kokemuksen muotojen välillä…<br />
Vaikka satunnaisuus onkin yksi tapa kuvata havainnoinnin perustana<br />
olevaa oskillaatiota (tai epäjatkuvuutta), tällainen hämäryys<br />
on itse asiassa yksi vaihe huomion kiinnittämisessä... runollinen<br />
tietoisuudentila antaa havainnoivalle mielelle mahdollisudeen<br />
laajentaa kokemustiedon absorboitavuutta... Henkisen<br />
valppauden ja unelmoinnin vaihtelu, pakonomainen yksityiskohtien<br />
tarkkailu ja symboliset transpositiot tukevat vahvaa valppautta<br />
tai valveillaoloa … Tällainen poetiikkakäsitys merkitsisi<br />
vaatimusta aktuaalisuuden asettamisesta todellisuuden edelle –<br />
aktuaalisuuden muodostuessa ei vain nyt havaittavissa olevasta<br />
49 Nick Piombino: ”Subject to Change”, Temblor 5 (1987), 127–131.<br />
138