RUNOUDEN PUOLUSTUS

Ilmi-tuu-ikkunaan
Suomentanut Leevi Lehto
Ei ole yhtäkään elävää olentoa ketä ei ihaile
soppaa. Siltä minustakin tuntui
toisinaan, tavalla joka tuo hakematta mieleen
tulpan. Kurvaillen vaikkei ollut
jalkakäytäviäkään, muina miehinä
tilapäisten holhoojaini pajatsologiikkaa
uhmaten, aina
vaatetettuna märkiin kuvioihin joiden
kuvanpiirto jätti paljonkin
toivomisen varaa lennokkuuden hyväksi jota hän
protestoi hänen provosoivan moisilla
nukkumisperäisillä ulkoilmaretkillä osaksi
noudattaenkin ensisijaisena etuna ehdotettua
työpalveluvaihtoehtoa, lähtökohtana
eturauhasmainen riippuvuuteni
tarinoista jotka olivat aivan liian
kummastuttavia tavalliselle höpön
löpölle tarjoiltaviksi, kässännet, kokkelia,
naamaan ja menoksi, ei turhaa meteliä eikä
mitään kirkkaita kukkakuvioita mikäli siis sattuisit
havittelemaan duunipaikkaa näinkin
yllytyshullusti toteutetusta
loppuratkaisusta. Herranen aika! Liana,
ymmärsitkö sanaakaan tuosta mitä
Nils juuri sanoi, tai siis, on
otsaa noilla protestanteilla tai
miksi ne nyt sitten itseään nimittävätkään
tai sitten en ole mutsisi
makaronilaatikko, paatko
jäitä. Onko hiekka biojätettä?
Tarjoatteko te pihvinne sahojen kera,
vai oletteko liian peloissanne vaatiaksenne
180