RUNOUDEN PUOLUSTUS

omaan tavua alempien yksiköiden keksiminen, jotka jakavat äänteet
”atomisiin alkutekijöihinsä” ja joita yhdistelemällä voidaan esittää ”mitä
tahansa kielellistä melua” (60). Ei siis ihan wysiwyg (what you see is what
you get: saat mitä näet), mutta melkein – kuulet mitä näet; ja tämän
aakkoston yksinkertaisuutta aiempiin järjestelmiin nähden, joiden tilalle se
sitten tuli, sopiikin verrata siirtymisiin Fortranista Dosiin ja edelleen
Windowsiin graafiseen käyttöliittymään. Koskaan aiemmin ei puhutun kielen
koko ilmaisuvarastoa ollut voitu yhtä tehokkaasti esittää kirjoituksessa.
Kreikan aakkosto oli, kuten Havelock sanoo, ”ensimmäinen ja
viimeinen väline aiemman oraalisuuden koko kirjon toisintamiseksi” (60).
Ne, jotka ovat tottuneet arvioimaan tietokonetekniikan tehoa
tallennusmuistin määrällä ja prosessoinnin nopeudella, voivat arvioida tätä
aakkoston kumousta vastaavin mitoin: käyttäjäystävällinen käyttöliittymä
ja valtava muistitila informaation tallentamiseksi uudelleenkäyttöä
varten. Lännessä kreikkalaistyylinen aakkosto tuli hallitsemaan kirjoittamisen
teknologiaa meidän päiviimme asti, jos kohta ”toisin ajattelulla”
(vrt. Applen mainokset) on ollut merkityksensä. Heprean aakkosto osoitti
huomattavaa kestävyyttä ja joustavuutta, kun se 1900-luvun puolivälissä
otettiin uudelleen käyttöön Israelin virallisena kielenä. Ja kiinalaiset kirjoitusmerkit
ovat yhä alan pitkäaikaisin hitti. Mutta aivan kuten nykyinen
digitaalinen teknologia on jättämässä aakkoston varjoonsa, se myös
pakottaa muutoksiin kiinalaisessa kirjoituksessa aasialaisten kielten käyttäjien
siirtyessä internet-aikaan ja pyrkiessä sopeutumaan aakkospohjaisen
näppäimistön rajoituksiin.
Vaikka kreikan aakkostolla ja sanataiteella onkin ollut valtava
vaikutuksensa myöhempään läntiseen kirjallisuuteen, meidän ei ole
välttämätöntä pitää Kreikan klassista kirjallista kulttuuria ainutkertaisena
ja kyseistä aakkostoa kulttuurisesti ylivertaisena punnitessamme Havelockin
väitteiden arvoa. Havelock tarjoaa käyttöömme runsaan ja erittäin
virikkeellisen tutkimusaineiston kirjoituksen teknologian vaikutuksista
runouteen. Hänen mukaansa Homeroksesta Platoniin ulottuvana aikana
tuotetun sanataiteen suuruus on suurelta osin tulosta samaan aikaan tapahtuneesta
merkittävästä teknologisesta siirtymästä aakkoskirjoituksen
ilmaantuessa maailmaan osana a/kirjallista kulttuuria. Siten Homeros,
Hesiodos ja Euripides eivät ole täysin kehittyneen kirjallisen kulttuurin
tuotteita, vaan he pikemminkin ”vangitsevat” olemassa olevan ja
vallitsevan suullisen kulttuurin aakkosteknologian puitteisiin. Silti ”vangitseminen”
on samalla väärinesittämistä (kaikki esittäminen on myös väärinesittämistä),
ja väärinesittäminen – tietysti – muuttamista.
Havelockin näkökulma on vastoin klassisesta kreikkalaisesta ”kirjallisuudesta”
usein esitettyä transsendentalistis-humanistista tulkintaa –
235