RUNOUDEN PUOLUSTUS

Make love not unilateralism.
Kirsikka joka ei ole puutarhassa on pudonnut väittämän taivaankannen
alle.
Kysymys helppoudesta ja lähestyttävyydestä on monin tavoin ulkoinen
sille, mitä teen runoilijana (toisin kuin esimerkiksi sille, mitä teen
opettajana). Teen mitä voin, mitä tahdon, mitä keksin, mikä vetoaa
minuun, mitä ei ole tehty näin aikaisemmin, mitä en ymmärrä, mikä
kiinnittää huomioni, mikä työntää minut vähän kauemmas kuin olen
mennyt, mikä heittää minut takaisin maahan jonka luulin tuntevani niin
hyvin mutta jossa en enää löydä tietäni. Runous on vaikeaa siinä
mielessä että se ei ole helposti kulutettavissa massakulttuurituotteena,
mutta tämä koskee hyvin hyvin monenlaisia runoja. Yritys kirjoittaa
runoja jotka olisivat helposti lähestyttäviä, käyttäen tuttuja tyylejä ja
aiheita, tai kertomalla tarinoita tai välttäen monimutkaisuutta, ei
välttämättä tuo niitä yhtään paremmin saataville. Runous lajina on
itsessään epäpopulaari ja kykenee harvoin harvoin – never say never –
käyttämään näitä perinteisiä prinsiippejä yhtä tehokkaasti (jos siis tavoite
on mahdollisimman laaja saatavuus) kuin elokuvat, popmusiikki, TV ja
muut. Samaan aikaan todella olemassa olevat runouden lukijat voivat
pitää hyvinkin helposti lähestyttävänä sellaista, mikä massakulttuurin
kriteerein olisi luotaantyöntävää, mahdotonta lähestyä. On siis kysyttävä,
lähestyttävää kenelle? Ihmisille joilla ei ole minkäänlaista pysyvää
kiinnostusta runouteen?
älä sano suoraan sitä minkä voit antaa ymmärtää
äläkä koskaan anna ymmärtää mitä et voi selittää
sillä on myöhempi kuin kerran oli
mutta silti hyvin varhaista
(varhempaa kuin kerran oli
mutta silti hyvin myöhäistä)
Sanotaan vaikka että yksi päivä on täysin erilainen kuin seuraava, mutta
silti ne liittyvät toisiinsa ja me nimitämme kuviota elämäksemme.
232