RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
RUNOUDEN PUOLUSTUS
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kirjoitus, johon sen käyttö äänteelliseen transkriptioon lyö oman leimansa.<br />
Juuri kreikan aakkosten ilmeinen kyky ”vangita” puhe on voinut<br />
puolestaan johtaa aakkoskirjoitusta ”vangitsevan” puheen muodostumiseen.<br />
Paitsi että homeerinen epiikka ei Havelockin mukaan ole<br />
puheen transkriptiota sellaisenaan, vaan pikemmin ajan sanataiteen<br />
kääntämistä kirjoitukseen. Tämä tarkoittaisi, että ”transkription” prosessi<br />
oli kaksisuuntainen: yhtäällä suullisen esityksen muistiinmerkitsemistä,<br />
toisaalla skriptien laatimista myöhempää esittämistä varten.<br />
Erottelu transkriptiivisten ja tekstuaalisten funktioiden välillä ei ole<br />
mitenkään ehdoton, sillä kummankin määritelmät edellyttävät toisiaan.<br />
Yhtäältä spekulaatiotani ei-aakkosellisen tai varhaisen aakkosellisen<br />
kirjoituksen suuremmasta tekstuaalisuudesta horjuttaa se mahdollisuus,<br />
että tekstit, jotka meistä nyt näyttävät pikemmin tekstuaalisilta kuin pelkästään<br />
jäljennöksiltä, kuitenkin esitettiin tai laulettiin, kuten oli laita<br />
hepreankielisten raamatuntekstien kohdalla. Toisaalta aakkosto tarjosi<br />
uusia, ei-prosodisia keinoja tekstin järjestämiseen, aakkostuksesta<br />
gematrian numerologiaan. Mutta vaikka emme voikaan puhua näiden<br />
funktioiden vastakohtaisuudesta, niiden tietty erottuminen on kuitenkin<br />
havaittavissa: transkriptiivinen kirjoitus säilyttää a/kirjallisen sanataiteen<br />
mieleenpainamistehtävän joko sen toisintamisena tai helpottaessaan<br />
mieleenpainamista myöhempää esittämistä varten. Tekstualisoitu kirjoitus<br />
sitä vastoin ei edusta välivaihetta esittämiseen toisaalla. Tekstuaalisen<br />
kirjoittamisen potentiaalinen ajattomuus siirtää muistin itse tekstiin sen<br />
sijaan että teksti toimisi muistin tukena.<br />
Paitsi että kirjoitus tallentaa kieltä, se myös muuttaa sitä – ja tietoisuutta.<br />
Kun tietyt kielen muistifunktiot ovat siirtyneet suulliselta aakkosteknologialle,<br />
kieli vapautuu niistä – tai, Walter Ongin tai David<br />
Abramin synkemmässä semioottisessa taloudessa, kadottaa ruumiillisen<br />
kosketuksensa niihin. Toisin sanoen aakkoskirjoitus jättää omat erityiset<br />
jälkensä kieleen, mahdollistaen korkeamman abstraktio- ja reflektiotason,<br />
mikä on usein johtanut toiminnan ja ”tekemisen” vastaavaan vähenemiseen.<br />
Esimerkiksi kuvaukset näkemisen aktista sinänsä tekevät tilaa<br />
nähdyn idealle, tai toisenlaisen esimerkin ottaaksemme: ”Torontohattuinen<br />
McLuhan varoittaa suosikkejaan” vastaan ”kieli paljastaa totuuden”.<br />
Itse asiassa abstraktio ja reflektio ovat nimenomaan myöhemmälle<br />
klassiselle kreikkalaiselle kirjoitukselle ominaisia piirteitä – vaikka tässä<br />
kyllä, toisin kuin perinteisesti usein ajatellaan, voi olla kyse enemmän<br />
media- kuin totuusefekteistä. Loppu onkin sitten historiaa...<br />
Kielen ja kulttuurisen uusintamisen välineistä tulee aina tuotannon<br />
ja muuntelun välineitä, kun se mitä on ”tallennettu” muuttuu tämän<br />
238
Change language