PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

ettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori alkaa asteittain selkiyttää
omaa suuntautumistaan ja pyrkimyksiään ja päätyy vähitellen jonkinastei-
seen varmuuteen elämänsä suunnasta. (OPM 33:2005.)
Tässä haastavassa nivelvaiheessa hyviä käytäntöjä on pyritty kehittämään
niille opiskelijoille, jotka eivät osaa hakeutua mihinkään koulutukseen sekä
niille, joiden opiskeluvalmiudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla ammatilli-
sista opinnoista selviytymiseen. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen
nivelvaihe näyttää olevan kriittinen vaihe opiskelun jatkumiselle niillä nuoril-
la, jotka erilaisista syistä ovat syrjäytymisvaarassa ensin koulutuksesta ja
myöhemmin työelämästä.
5.2.2 Palkkatyöhön sosiaalistaminen
Työpajojen yhteiskunnallinen tehtävä tulee tulkituksi myös yhteiskuntaan
liittämisenä erityisesti palkkatyöhön sosiaalistamisen kautta. Työpajatoimin-
nan perusta rakentuu tällöin oletukselle, että työhön kiinnittymisen myötä
nuoret sosiaalistuvat laajemminkin yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Työpa-
ja on toiminnan alkuajoista lähtien esitetty nuorille mahdollisuutena ”saada
elämän syrjästä kiinni” – ja tämän katsotaan tapahtuvan juuri työnteon avulla
(esim. Paakkunainen 1995).
Se työ sinällään on tässä nyky-yhteiskunnassa ollut, kautta historian
jo, tärkeä. Työ helpottaa nuoren sijoittumista yhteiskuntaan.
(M/11)
Seikka, joka liittää työkeskeisen pajatoiminnan ja yhteiskunnallisen integroi-
tumisen toisiinsa on palkkatyön yleinen yhteiskunnallinen merkitys. Työn
tekeminen liittää ihmisen monin sitein yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin. Tä-
mä työn yleinen integroiva merkitys näkyy parhaiten työn loppuessa ja työt-
tömyyden alkaessa. Työttömyys ei merkitse pelkästään työn loppumista,
vaan siihen liittyy usein eräänlaisesta yhteiskunnallisesta asemasta luopumi-
nen ja uuteen yhteisöllisempään arvostusrakenteeseen liittyvän elämäntavan
rakenetaminen. (Kortteinen & Tuomikoski 1998.) Niinpä erilaisissa nuorten
98