PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

oma-aloitteisesti 5 . Nojaudun siten seuraavaan Valtakunnallisen työpajayhdis-
tyksen määritelmään työpajoista: Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö,
joka tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille (valmentautujille) mahdollisuuden saada
tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin. Työpaja voi olla työllistymisen
monipalvelukeskuksen erillinen toimintayksikkö tai kokonaan erillinen yk-
sikkö. Työpajan kohderyhmä painottuu muuten heikossa työmarkkina-
asemassa oleviin henkilöihin. (Marniemi & Pekkala 2005, 13.) Tämän määri-
telmän täyttäviä työpajoja voidaan edelleen eritellä lähinnä suuntautumisen
ja pajan erikoistumisen mukaan muun muassa ohjaaviin pajoihin, starttipa-
joihin ja työtoiminnan yksiköihin. Ammatillisten oppilaitosten sisällä toimi-
vat pajamuotoiset yksiköt tai pajakoulut rajaan siten tämän tutkimuksen ul-
kopuolelle. Työpajan sijasta käytän laajempaa työpajatoiminnan käsitettä,
jolla viittaan fyysisen ja yksittäisen työpajan sijasta yhteiskunnallisesti orga-
nisoituun ja raamitettuun, tiettyä yhteiskunnallista tehtävää toteuttavaan
toimintamuotoon.
Kirjavat työpajojen ideat siis elävät ja kehittyvät. Ne ovat monien ideologis-
ten, kulttuuristen ja hallinnollisten intressien – ja jopa määrittelykamppailu-
jen – kohteena keskeisen kiistakysymyksen kiteytyessä siihen, ketkä ja miten
työpajatoiminnassa voivat toteuttaa intressejään ja tavoittaa nuoria pajojen
avaamilla kentillä (ks. Paakkunainen 1995, 11). Kamppailussa ei ole kysymys
ainoastaan työpajojen perustehtävien jäsentämisestä, vaan laajemmin työpa-
jatoiminnan identiteetin, merkityksen ja mielen hakemisesta monella tavoin
turbulenttisessa toimintaympäristössä.
5 Suomalainen työpajamalli lähenee brittiläistä Youth Training harjoittelukulttuuria, jossa
epävirallisuudella on keskeinen asema. Youth Training Scheme on koulutuksen ulkopuolella
oleville, työttömille 16-17-vuotiaille suunnattu 1-2-vuotinen harjoitteluohjelma, joka tähtää
työkokemuksen saamiseen ja sitä kautta työmarkkinoille sijoittumiseen. (Paakkunainen
1998.) Ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että se tarjoaa työmarkkinoilla halpaa työvoimaa
ilman että nuoret saavat tulevaisuudessa tarvittavia teknologisia valmiuksia. Tanskassa
puolestaan säädettiin vuonna 1991 laki ns. tuotantokouluista (produktionskolet), joilla on
sama kohderyhmä kuin nuorten työpajoilla Suomessa. Toisin kuin suomalaisessa tai brittiläisessä
mallissa Tanskassa työpajat sisältävät varsin tarkan ja koulumuotoisen curriculumin.
(ks. Nyyssölä 1999a.)
5