PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

mintaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn miljoonaa euroa ja käyttövaroja kaksi
miljoonaa euroa. ESR-tukea myönnettiin työpajatoimintaan noin 3,6 miljoo-
naa euroa. (Hätälä 2007, 107.)
Vuonna 2005 työpajatoiminta tavoitti 10 200 henkilöä, joista alle 29-vuotiaita
nuoria oli 7100. Valmentautujien määrä oli noussut vuodessa 1600:lla. Nou-
sua oli tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Työpajoista on tullut toiminnoiltaan
monimuotoisempia työpaikkoja, joilla työskentelee nuorten lisäksi myös vai-
keasti työllistettäviä ryhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia.
(Peruspalvelujen arviointi Länsi-Suomen läänissä 2006.)
Vaikka pajojen asiakaskunnan on useissa yhteyksissä todettu heterogeenistu-
neen, erilaisia asiakaskategorisaatioita on edelleen mahdollista tehdä. Amma-
tillisen koulutuksen keskeyttäneet tai jatkokoulutukseen ylipäätään hakemat-
ta jättäneet muodostavat nuorten työpajatoiminnan keskeisen asiakasryhmän.
Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan pajan nuorista asiakkaista lähes
puolella (49,5 prosenttia) oli koulutustaustanaan pelkkä perusaste. Perusope-
tuksen päättötodistus puuttuu noin 2,5 prosentilta. Esimerkiksi Itä-Suomen
läänissä vuonna 2004 työpajatoimintaan osallistuneista nuorista ainoastaan 30
prosentilla oli ammatillinen toisen asteen tutkinto tai ylioppilastutkinto.
(Nuorten työpajat 2004.)
Työpajoissa nuoret työskentelevät yleisimmin kuuden kuukauden ajan. Työ-
pajalla nuori voi olla myös työharjoittelussa tai oppisopimuskoulutuksessa.
Suurin osa työpajoilla työskentelevistä nuorista on alle 25-vuotiaita työttömiä.
Vuonna 2005 työvoimahallinnon kautta pajoille ohjautui noin 70 prosenttia
pajanuorista. Sosiaalitoimen ohjaamina pajoille tuli noin 12 prosenttia ja kou-
lutuksen järjestäjän ohjaamana 11. Merkittävää on, että kuusi prosenttia pa-
januorista tuli itse suoraan pajalle. (Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä
2006.)
19