PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Esimerkiksi Paakkunainen (1995) on määrittänyt pajojen oppimisympäristön
sekä ammatin hahmottamisen välineeksi että toisaalta sosiaaliseksi terapeut-
tiseksi tilaksi, joka mahdollistaa yksilön kasvun.
Työpajan erilaisten yhteiskunnallisten tehtävien väliseen ristivetoon liittyy
tuloksellisuuden määrittelyn ja mittaamisen ongelma (ks. Nyyssölä 1999a,
38). Yhteiskunnallisiin instituutioihin kiinnittymistä koskevassa puheessa
työpajan tuloksellisuutta arvioidaan usein esimerkiksi nuoren koulutukseen
hakemisena pajajakson jälkeen, kun taas palkkatyöhön sosiaalistamistehtä-
vässä onnistuminen tulee arvioiduksi nuorten työmoraalin lisääntymisenä ja
pidemmällä aikavälillä työllistymisenä. Kasvatusta koskevassa puheessa pa-
jan tehtävässään onnistumista arvioidaan puolestaan ihmisenä kasvun ja sub-
jektiksi tulemisen näkökulmasta, ei työelämästä ja yhteiskunnasta käsin.
110
Siitä, että nuori tulee kiittämään. Tai että näkee sen oivalluksen
silmistä, kun se on into piukalla, että jes mä onnistuin. Tai löytää
jonkun, mä haluankin lähtee opiskelemaan tota, vaikka se ois jotakin
ihan muuta. Sen ei tarvii olla (kyseisen työpajan alan) kanssa
missään tekemisissä. Enkä mä sinne päin kannustakaan, koska
se on niin hutera ala, et mieluummin aina jotakin muuta. Mut aina
ne semmoset, kun joku loksahtaa kohalleen, et mennee eteenpäin.
(N/7)
Ne tavoitteet toteutuu aina sillon, kun saadaan onnistunut kokemus
sille nuorelle. Mä aina sanonkin ohjaajille, että jos meillä
nuori epäonnistuu, sillon me ollaan koko porukka epäonnistuttu.
Et se meidän niinkun työnjälki se näkyy siinä, mitä paremmin
me saadaan ne nuoret voimaan. Eihän meillä oikeestaan muuta
oo ku nää meidän nuoret. Siitä se lähtee. (N/1)