PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
135<br />
Joillakin työpajojen nuorista on suurta epävarmuutta siitä, mitä<br />
he haluaisivat jatkossa tehdä. Nuori etsii itseään ja kykyjään,<br />
pohtii, missä olisi hyvä ja mikä olisi mahdollista hänelle itselleen.<br />
Jotkut näistä ”etsijöistä” saattavat käyttää päihteitä säännöllisesti<br />
tai jopa siinä määrin, että voidaan puhua ongelmakäytöstä. Kun<br />
nuorella ei ole mitään erikoisempaa tekemistä ja elämää eletään<br />
tässä ja nyt, päivä kerrallaan, voivat päihteet tarjota vaihtelun<br />
tyhjyyteen. Tällöin on olemassa riski, että päihteet muodostavat<br />
suurimman osan elämän sisällöstä. Näille nuorille olisi tärkeää<br />
olla tarjolla sellaisia vaihtoehtoisia aktiviteetteja, joista he voisivat<br />
löytää itselleen merkityksellistä tekemistä. (STM 2003:5)<br />
Työnteon ja yhteiskuntaan integroitumisen tiivis yhteys näkyy erityisen hy-<br />
vin myös laajemmissa yhteiskuntapoliittisissa puheenvuoroissa, samoin kuin<br />
erilaisissa syrjäytymisen ehkäisyprojekteissa: vaikka työttömyyden ei välttä-<br />
mättä uskotakaan olevan syrjäytymisen syy, syrjäytymisen ratkaisu- ja kat-<br />
kaisukeinona katsotaan useimmiten olevan syrjäytyneiden työllistäminen ja<br />
saaminen tuottavaan toimintaan mukaan. Työnteolla yhteiskuntaan integ-<br />
roiminen sopii myös laajemmin eurooppalaiseen eetokseen. EU:n tavoittele-<br />
massa sosiaalisessa Euroopassa hyvän elämän mahdollisuuksien tarjoaminen<br />
kansalaisille toteutuu ennen muuta palkkatyöhön integroitumisen kautta.<br />
Hyvä elämä toteutuu työhön osallistumalla ja työntekoon myötävaikuttami-<br />
nen määrittää yksilön sosiaalisen arvon. Tämä perustelee julkisen vallan oi-<br />
keutta ja velvollisuutta toteuttaa työllistymistä edistäviä toimenpiteitä sil-<br />
loinkin, kun nämä voivat vähentää yksilön oikeuksia ja itsemääräämistä.<br />
(Raunio 2006, 84.)<br />
Työllistymisen merkityksen lisääntymistä yhteiskuntapolitiikassa on kuvattu<br />
siirtymäksi hyvinvoinnin politiikasta (welfare) työperustaiseen hyvinvointiin<br />
(workfare). Workfare perustuu aktivointiin ja kannustamiseen, joista on tullut<br />
yhä keskeisempiä syrjäytymisen vastaisen toiminnan välineitä. (Julkunen<br />
2001, 63.) Raunion (2006, 83) mukaan työnteolla yhteiskuntaan integroiminen<br />
näyttää sopivan suomalaiseen yhteiskunnalliseen eetokseen erityisen hyvin.<br />
Myös Julkusen (2001, 170) mielestä Suomessa työetiikka on keskeinen arvo ja<br />
niin keskeinen osallisuuden väylä, että integraatio työhön ja työn kautta yh-<br />
teiskuntaan näyttää edistykselliseltä.
Change language