PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

misissa. Työpaja tähtää tavalla tai toisella muutokseen nuoressa ja / tai hänen
elämäntilanteessaan.
Työpajatoiminta ei siten ole mikä tahansa instituutio, vaan valta-elementti on
aina läsnä työpajatoiminnassa. Työvoimapoliittisia toimenpiteitä voidaan
yleisemminkin pitää vallankäyttönä. Erilaisissa työpajoissa tai nuorisoprojek-
teissa olevien nuorten on usein todettu olevan jatkuvan ja osin piiloisen ohja-
uksen kohteena, jolloin työpajatoiminnan virallisten tavoitteiden ohella nuo-
ria ohjataan ja kasvatetaan sen tyyppisiin asemiin, jotka eivät ole julkilausut-
tuja 57 . Vallankäytöllä voi olla erilaisia ulottuvuuksia. Pajun ja Vehviläisen
(2001) mukaan esimerkiksi työvoimapoliittisissa projekteissa nuoria pyritään
kasvattamaan, kouluttamaan ja ohjaamaan, ja tällöin heihin kohdistetaan pe-
dagogista valtaa. Terapeuttisesta vallasta on puolestaan kyse silloin, kun pro-
jektit auttavat nuoria ”löytämään” itsensä. Yhteiskunnallista valta on taas
siinä mielessä, että tämän ”itsensä löytämisen” katsotaan tapahtuneen silloin,
kun nuori elää yhteiskunnallisesti hyväksytyn elämäntavan mukaisesti.
Työpajatoimintaa instituutiona ja sen kasvatuksellisuutta on mahdollista jä-
sentää osana yksilöiden hallinnoimista ja kasvattamisista koskevaa keskuste-
lua (Hänninen & Karjalainen 1997). Työpajainstituutiolla on nykyisin merkit-
tävä asema modernin yksilöllisyyden ja kunnon kansalaisen kasvattamisessa.
Työpajojen tehtävää voidaan tarkastella kasvatuksellisena hallintana ja työpa-
januoria tuon hallinnan kohteena. Työpajatoiminta on hallintaa, vallankäyt-
töä, jossa nuoren käyttäytymiseen ja elämäntilanteeseen pyritään vaikutta-
maan osoittamalla käyttäytymisen ja elämäntilanteen ongelmakohtia.
Foucault´n (1979; 1991) käyttämä hallinnoinnin käsite tarjoaa mielekkään työ-
kalun työpajan kasvatuksellisuuden jäsentämiseen. Foucault näki hallinnoin-
nin erilaisina toimintatapoina, instituutioina, analyyseina ja laskelmina, joi-
den avulla on mahdollista käyttää väestöön kohdistuvaa valtaa, ”hallita”
esimerkiksi muovaamalla, voimaperäistämällä ja ohjaamalla ihmisten ruu-
57 Kovács (2005, 117) on todennut, että myös non-formaaleissa oppimisympäristöissä nuoret
oppivat muita(kin) kuin strukturoidun oppimisen tavoittelemia asioita.
179