PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Tutkimuksen lähtökohta on rakenteen ja toiminnan välisessä jännitteisessä ja
oletettavasti ristiriitaisessakin suhteessa. Rakenne- ja toimijatason yhdistämi-
seen tarjoaa välineen diskurssianalyyttinen tutkimusote. Yksi- ja moniääni-
syyden problematiikkaan osaltaan liittyen diskursiivinen organisaatiotutki-
mus ottaa kantaa niin sanottuihin sosiaalisiin rakenteisiin ja niiden määrää-
vyyteen suhteessa ihmisten toimintaan. Instituutioilla on aina omat viralliset
ja epäviralliset sääntönsä, jotka liittyvät tavoitteisiin, tehtävämäärityksiin ja
toimintatapoihin, ja joista muodostuu tietynlainen ylärakenne. Ihmisten toi-
minta instituutioissa ei kuitenkaan ole sääntöjen hallitsemaa. Sääntöjen avulla
ja samalla niitä luodessaan ihmiset pikemminkin suunnistavat eri tilanteissa.
Säännöt ovat toiminnan välineitä ja ihmiset käyttävät niitä, eivät yksinomaan
seuraa. (Silverman 1998, 35; 47.) Hurtig (2003, 42) toteaa, että käytännöille
ominainen arkinen järjestys syntyy niistä tavoista, joilla yhteiskunnallinen
tehtävä muotoutuu tilanteissa asenteiksi, arvoiksi sekä asiakkaiden kanssa
tapahtuvaksi vuorovaikutukseksi.
3.2 Paikan ja instituution käsitteet
Olen valinnut paikan käsitteen keskeiseksi tutkimukseni työkaluksi. Ymmär-
rän paikan tässä laajasti; luen sen sisälle lähinnä työpajan idean ja tehtävän,
mielen ja merkityksen. Tässä tutkimuksessa ei siten tutkita työpajaa konkreet-
tisena, fyysisenä, käytännöllisenä paikkana tai rakennuksena (ks. Gieryn
2000, 464). Fyysinen paikka ei toki ole merkityksetön: fyysinen paikka luo
puitteet erilaisille sosiaalisille prosesseille, kuten erottautumiselle, vallankäy-
tölle, eriarvoisuudelle ja kollektiiviselle toiminnalle – virallisen ja informaalin
työpajan käytännöille ja hallinnan välineille 20 (ks. Tolonen 2001, 77; Habraken
1998). Toisin sanoen fyysinen paikka antaa tietyn kehyksen toiminnalle, mut-
ta sosiaalisten suhteiden kautta tuo paikka vasta muuttuu sellaiseksi paikak-
si, jossa ihmiset toimivat. Paikka muodostuu siis sekä fyysisestä tilasta että
sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta (ks. Laine 2000, 33).
20 Eräsaari (1995, 88; 93) käyttää spatiaalisen vallan käsitettä viittaamaan organisaatiotiloihin
tai hallinnollisiin tiloihin liittyvään vallankäyttöön.
44