PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

tavalla, joka poikkeaa hyvinkin paljon aiemmista eettisistä järjestelmistä.
(Miller & Rose 1997, 120–121.)
Hallinnan analytiikka tarkastelee hallinnan käytäntöjä miten-kysymysten
avulla. Huomion kohteena ei ole se, kuka valtaa käyttää ja ketä kohtaan, vaan
miten valta toimiii ja miten se tuottaa subjekteja ja käytäntöjä (Dean 1999, 28–
29; Helén 2004, 209–210). Dean (1999, 31–32) hahmottelee kolme keskeistä
dimensiota, joiden avulla hallintaa voidaan analysoida. Ensiksikin hallintaa
voidaan tarkastella rationaalisena ja pohdiskelevana aktiivisuutena eli epis-
teeminä: minkälaisia ajattelun, asiantuntijuuden ja strategioiden muotoja käy-
tetään? Episteemi viittaa siihen tietokäsitykseen, jonka varassa käsityksiä ja
luokituksia kohteesta tehdään. Episteemissä käyttäytymisen kohde käsitteel-
listetään ja siitä tuotetaan totuus. Tässä tutkimuksessa episteemin tarkastelu
vastaa siten kysymykseen: mikä on ymmärrys työpajan olemassaolosta ja syr-
jäytymisen syistä. Toinen ulottuvuus on vallan keinojen, mekaniikkojen, tak-
tiikkojen ja sanastojen tutkiminen eli tekniikka. Tekniset keinot ovat edellytys
päämäärien ja arvojen saavuttamiseksi ja ne usein rajoittavat käyttäytymistä.
Tekniikan tarkastelu työpajatoiminnassa selventää niitä hallintakeinoja, joilla
nuoreen pyritään vaikuttamaan. Lopuksi hallinnan analytiikka kiinnittää
huomion identiteettien muokkautumiseen eli eetokseen: minkälaisia identi-
teettejä hallittavilla odotetaan olevan (Dean 1999, 32–33)?
7.2 Työpajatoiminta ja käsitys syrjäytymisestä
Kasvatuksellisen hallinnan lähtökohtana voidaan ajatella olevan tulkinta jos-
tain sosiaalisesta ongelmasta. Yhteiskunnassa on havaittu ja nimetty epäkoh-
ta, jolle ammattilaisten tulisi tehdä jotain. Raitakari (2006, 263) toteaa, että
instituutiot ja ammattilaiset nostattavat sosiaalisia ongelmia yleiseen tietoon
ja nimeävät interventioiden kohteita. Tällöin syntyy tietoa työn kohdejoukos-
ta, ongelmien syistä ja parannuskeinoista.
Tutkittaessa työpajatoiminnan paikkaa on siten vääjäämättä tultu tarkastel-
leeksi myös sitä, millaista ymmärrystä sosiaalisista ongelmista, niihin kytkey-
181