PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

nen kaikkea työpajojen niin sanottuun terapeuttiseen ja sosiaalityöpainottei-
seen ulottuvuuteen.
Gadamer 1986 (ks. Aaltojärvi & Paakkunainen 1995, 117–118) on kuvannut
työpajaa autonomiseksi ja pelinomaisille suhteille tilaa-antavaksi, jolloin se
mahdollistaa uudet valinnat ja oppimiskokemukset, joissa kädentaidot, kou-
lutus, asiakkaiden tarpeet, taitovinkit, työkokemus ja sosiaaliset suhteet luo-
vat pelitilaa. Koulun ja palkkatyön normeille uskottomana se uhmaa ja ehkä
jopa uhkaa perinteistä kouluvalistusta ja työkuria muodostaen itsenäisiä
kenttiä nuorten kokemuksille. Pelitilassa nuori voi, joskus jopa ensimmäistä
kertaa elämässään, nousta subjektin asemaan suhteessa lähiympäristönsä ai-
kuistilaan: irrottautua ”nuoren”, kasvatettavan, ammatinvalinnan neuvotta-
van, oppilaan, kontrolloitavan tai häirikön rooleista ja rikkoa enemmän tai
vähemmän heikot ennusteensa.
Yksilöllinen ohjaus, toiminnallinen työskentelytapa ja irrottauminen
peruskoulun ongelmaiseksi muodostuneesta oppimisympäristöstä
helpottavat nuoren asennoitumista opintoihin.
(STM 5:2003)
Niin, siihen työvalmennukseen, et siellä kuitenkin, jos peilaa
sitä johonkin kouluyhteisöön tai luokkaan, onhan se ihan erilainen
paikka oikeestaan tehä sitä työtä tai harjottelua. Siinä
on kuitenkin pieni ryhmä, et meillä on sanotaan 5–6 siinä aina
kerrallaan. Ja kaks ohjaajaa. Niin se on ehkä semmonen aika
tiivis, semmonen turvallinen ympäristö nuorelle. (M/2)
Työpajat sijoittuvat siten formaalin ja informaalin 47 oppimisen välimaastoon.
Työpajalla tehtävästä toiminnasta on löydettävissä selkeästi non-formaalin
oppimisen 48 perusteet. Työpajoilla on toiminnan alusta alkaen toteutettu ko-
kemuksellisen ja tekemällä oppimisen kautta non-formaalin oppimisen tradi-
119
47 Informaalilla oppimisella tarkoitetaan ei-institutionaalista, formaalin koulutuksen ja luokkahuoneen
ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, joka ei ole järjestelmällistä ja josta ei yleensä
saa todistusta. Arkipäivän oppimiselle on tyypillistä eriytyneisyys, satunnaisuus, oppimisen
suunnittelemattomuus sekä virheiden kautta oppiminen. (Colley 2005, 33.)
48 Non-formaalilla oppimisella tarkoitetaan tavoitteellista ja ohjattua oppimista, jossa oppijalla
on aktiivinen rooli ja tietoisuus oppimisesta ja joka ei kuitenkaan kuulu formaaliin koulutusjärjestelmään.
Tyypillisiä non-formaalin oppimisen ympäristöjä ovat järjestöt ja harrastustoiminta.
(Dohmen 1996.) Non-formaalin oppimisen synonyymina on viime vuosina alettu
käyttää kansalaisoppimisen käsitettä.