PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

käänteenä tai taitekohtana. Tällöin menneisyyteen, aikaan ennen mullistuk-
sia, liitetään etenkin julkipuheessa pääosin negatiivisia määreitä. Muutoksen
mukanaan tuoma aika nähdään mahdollisuuksien ja eteenpäin menemisten
sävyttämänä ja entistä parempana aikana.
Valmentajien puheessa asia kääntyy toisin päin. Työpajapuheessa mennei-
syysnäkyy oman työpajayksikön alun muistelemisena, jolloin työpajan kivi-
jalka muurattiin lähinnä nuorisotyöttömyyden ratkaisukeinoksi. Mennei-
syyspuheesta kuultaa esiin romantisoitu kuva alun kiivaasta työnteosta, vaa-
tivista asiakastöistä ja henkilöstön ja nuorten innostuksesta. Nykyisyyspuhet-
ta taas hallitsee kuvaus ”työpaja-aineksen” muuttumisesta, sisältöjen moni-
puolistumisesta, samoin kuin valmentajien muuttumisesta työnjohtajista mo-
nitoimihenkilöiksi, joiden tulee työnteon ja nuorten kohtaamisen ohella halli-
ta projektityöskentely sekä verkostoituminen niin työelämän kuin viran-
omaistenkin kanssa. Tähän muutokseen suhtaudutaan usein ristiriitaisin tun-
tein ja siitä puhutaan myös vastustavin argumentein. Tulevaisuus tulee kuva-
tuksi pääosin epävarmana. Nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät puheessa si-
ten, että työpajan arki täyttyy erilaisilla projekteilla ja kehittämishankkeilla,
joilla omalta osaltaan pyritään turvaamaan työpajan olemassaolo, samalla
kun pyritään arvailemaan pajatoiminnan ylläpitäjien näkemyksiä pajan koh-
talosta.
Puhuessaan muutoksesta valmentajat puhuvat kolmesta teemasta: paikallisen
pajatoiminnan rakentumisesta, työpajan sisäisen toimintakulttuurin muotou-
tumisesta sekä valmentajien työn ja ammatillisuuden rakentumisesta. Näissä
teemoissa on valmentajien mukaan tapahtunut tai ainakin tapahtumassa eni-
ten muutoksia. Muutoksen keskeinen sisältö puolestaan kiinnittyy väljästi
kontrollin ja vapauden dilemmaan, jonka ratkaiseminen näyttää olevan olen-
naista työpajatoiminnan identiteetin (uudelleen)rakentumisen kannalta.
Vapaudella viittaan toisaalta työpajatoimijoiden autonomisuuteen suhteessa
pajojen ylläpitäjiin ja yhteistyökumppaneihin, toisaalta pajan sisäisen maail-
man epävirallisuuteen, joka näkyy pajan toimintakulttuurissa ja ammatillisis-
sa käytännöissä. Kontrolli taas kiinnittyy pajatoiminnan vakinaistumisen ja
175