PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Vakinaistamisen yhtenä esteenä on ollut työpajatoiminnan kiinnittyminen
1990-luvulla ESR-rahoitukseen. 2000-luvulle tultaessa huomattiin, että monil-
ta työpajojen ylläpitäjiltä puuttuu projektin rakenne- tai hallintomalli, joka
olisi kiinnittänyt toiminnan osaksi muuta vakinaista järjestelmää, kuten kehit-
tämisprojektirahoitus edellyttää. Työpajojen yritykset päästä osaksi virallista
järjestelmää lykkääntyivät vuosiksi, kun ensimmäinen ESR-rahastokausi kyt-
ki työpajojen ylläpidon ja kehittämisen pitkälti projektitoiminnan kautta ta-
pahtuvaksi ja kunnat saattoivat rauhassa siirtää pajojen vakinaistamispäätös-
tä. Hassinen (2007, 55) on todennut, että pajat oppivat tuolloin väliaikaisuu-
den kulttuuriin, jossa toiminnan vetäjät vaihtuivat kahden vuoden välein,
ohjaajat jopa puolen vuoden välein ja pajoissa työskentelevät asiakkaat sen
mukaan kuin työhallinnon päätökset antoivat liekaan pituutta.
Opetusministeriön kanavoimien nuorten työpajojen kansallisten kehittä-
misavustusten hakuohjeissa 13 vakinaistaminen korostui ensimmäisen kerran
vasta vuonna 2002, jolloin kehittämistyön yhtenä painopisteenä mainittiin
kehiteltyjen toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi nuorille suunnattuja
palveluja. Tällä viitataan siihen, että nuorten työpajatoiminnan tulee määrit-
tää paikkansa nuorille tarjottavien palvelujen kokonaisuudessa toiminnan
tavoitteen ollessa työpajatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä työpajan
laadukkaan palvelutason määrittäminen. (Nuorten työpajatoiminnan kehit-
täminen 2002.) Vuonna 2004 vakinaistamista konkretisoitiin toteamalla, että
työpajatoiminta tulee järjestää siten, että rakenne ja organisaatio vastaavat
paikallisia tarpeita ja että työpajalla on hyvät toimintavalmiudet reagoida
toimintaympäristön muutoksiin. Vakinaistamisen katsotaan edellyttävän
työpajatoiminnan verkoston, rakenteen sekä moniammatillisten toimintaval-
miuksien kehittämistä. (Nuorten työpajatoiminnan kansalliset kehittä-
misavustukset vuonna 2004).
13 Nuorten työpajatoiminnan sisällöllinen kehittäminen kuuluu opetusministeriön nuorisohallinnon
toimialaan. Opetusministeriö on siirtänyt työpajatoiminnan kehittämisprojektien
pajakohtaisen päätöksenteon lääninhallituksille. Opetusministeriö myöntää vuosittain julistettavalla
haulla nuorten työpajatoiminnalle kehittämisavustuksia. Nuorten työpajatoiminnan
kehittämismäärärahoista tuetaan työpajatoiminnan sisällöllistä kehittämistä.
27