PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

luyhteistyössä keinon pajan heikoksi koetun imagon kohottamiseen 49 .
Uudenlaisen oppimisympäristöimagon luominen onkin ollut yksi keskei-
simmistä teemoista siinä erottautumisen ja selviytymisen prosessissa, jos-
sa työpajat ovat hakeneet paikkaansa nuorille suunnatussa palvelujärjes-
telmässä. Työpajoja oppimis- ja kasvuyhteisöinä ja –ympäristöinä luon-
nehtivia diskursseja ovat viime vuosina olleet avoimuus, joustavuus,
asiakaskeskeisyys, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys. Samalla työpajoi-
hin on istutettu non-formaalin oppimisen ajatusta. Non-formaaliin oppi-
miseen liitetty vapaaehtoisuuden (Colley 2005) periaate ei kuitenkaan täy-
sin toteudu työpajakentässä, johon osallistuminen on esimeriksi ammatti-
kouluttamattomien ja työttömien alle 25-vuotiaiden nuorten kohdalla
vahvasti ohjattu ja johon osallistumattomuudesta seuraa taloudellisia
sanktioita. Niin kauan, kuin työpaja periaatteellisesti on velvollisuus, on
hankalaa puhua aidosta vaihtoehdosta.
49 Formaalin koulutuksen hegemonia-asema korostuu hyvin etenkin 1990-luvun lopun teksteissä,
joissa työpajojen huonona koettua imagoa ehdotettiin parannettavan sillä, että se kytkettäisiin
virallisen koulutusjärjestelmän yhteyteen tai ainakin että se toimisi läheisesti sen
kanssa (Nyyssölä & Pajala 1999, 103).
125