PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kokonaiselämäntilanne jäsentyy ongelmien ja voimavarojen ympärille. Neu-
vottelut ja kokonaiselämäntilanteen kartoittaminen paljastavat yleensä sen,
että nuorelle asetettavat tavoitteet on muotoiltava mahdollisimman yksilölli-
sesti. Tämä on ristiriidassa esimerkiksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden
vaikuttavuuden mekaanisen mittaamisen kanssa. Esimerkiksi työpajoja on
totuttu arvioimaan sillä perusteella, kuinka monta prosenttia työpajalla olleis-
ta nuorista on työssä tai koulutuksessa 6 ja 12 kuukauden kuluttua työpaja-
jaksosta.
Edellä kuvattuun tulohaastatteluunkin liittyy myös erilaisten lomakkeiden
täyttäminen, joka osaltaan ohjaa keskustelun jäsentymistä.
Se on aika kattava se lomakkeisto, että vähän siinä ensimmäisen
kerran kun nuoen kanssa tapaa ja lähetään näitä asioita kyselemään.
(M/2)
Tässä yhteydessä myös pajalainen arvioi erillisellä ”pajalaisen peruslomak-
keella” terveydentilaansa, päihteidenkäyttöään sekä huumaavien aineiden
käyttöään. Tavoitelomakkeella hän puolestaan asettaa työtehtäviä ja omia
tavoitteitaan pajajaksolle. Samalla lomakkeella arvioidaan pajajakson aikana
myös vuorovaikutustaitoja, työtaitoja ja oppimista.
Työpajan sisäänottokäytänteet perustuvat sopimuksellisuuteen, jonka voi-
daan katsoa jäsentävän kaikkia sellaisia käytäntöjä, joissa pyritään asiakkaan
yksilölliseen ja kuuntelevaan kohtaamisen sekä yhteisten suunnitelmien te-
kemiseen. Sopimuksellisuus leimaa muutoinkin nuoren työpajajaksoa. Se nä-
kyy myös tulohaastattelun lopuksi rakentuvassa työpajasopimuksessa, jossa
määritellään valmennussisällöt, työskentelyaika, yksilölliset tavoitteet ja nii-
den seuranta ja jossa nuori allekirjoituksellaan sitoutuu toimimaan sopimuk-
sen mukaisesti.
Työpajajakson aikana dokumentoidaan monenlaisia asioita. Tähän tarkoituk-
seen useimmilla pajoilla on käytössä oma sähköinen dokumentointiohjelman-
sa. Vanhala (2005, 115) on todennut, että on vaikea kuvitella sellaisia kasva-
159