PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oppimista. Pajaopettajan roolin opiskelijat kokivat erittäin tärkeäksi. Pajavetä-<br />
jän hyvä henkilökohtainen kontakti opiskelijaan ja kannustus koettiin tärke-<br />
äksi. Pajassa opiskelijat kokivat saavansa käyttää enemmän luovuutta, tehdä<br />
omia ratkaisuja ja käyttää omia aivoja. Rakentava suhtautumistapa virheisiin<br />
ja kannustava ilmapiiri saivat aikaan myös itsetunnon paranemista. Opiskeli-<br />
jat kokivat tärkeäksi opettajan kyvyn toimia joustavasti, kuitenkin samalla<br />
selkeät rajat asettaen.<br />
Kriittisiäkin ääniä työpajatutkimuksista on löydettävissä. Nyyssölän (1999a)<br />
tutkimuksessa nuoret eivät kokeneet, että pajoista olisi erityistä hyötyä am-<br />
matillisen kehittymisen tai työllistymisen kannalta. Myös Laakson (1999) tut-<br />
kimuksessa nuoret olisivat toivoneet pajajakson aikana enemmän tukea am-<br />
matinvalinnan ohjaukseen ja työllistymismahdollisuuksiin pajajakson jälkeen.<br />
Pajalta työttömyyteen astuva nuori kokee ymmärrettävästi saaneensa huo-<br />
nosti ohjeita työllistymiseen. Söderlundin (1995, 103) tutkimuksessa nuoret<br />
kritisoivat pajan lyhyttä kestoaikaa ja huonoa palkkatasoa. Pajojen keskeisin<br />
ongelma on niiden tilapäisyys. Yleensä pajajakson jälkeen tulevaisuus on hä-<br />
märä. Työ on etenkin ammatillisen tutkinnon omaaville usein koulutusta vas-<br />
taamatonta ja yksitoikkoista.<br />
Nuorten kokemusten ohella on oltu kiinnostuneita työpajojen tuloksellisuu-<br />
desta ja vaikuttavuudesta (esim. Vehviläinen 2002b; Karjalainen 1999). Laakso<br />
(1997, 9) korostaa työpajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin olevan olen-<br />
naista, sillä se lisää tietoisuutta työskentelyn tavoitteista ja antaa siten mah-<br />
dollisuuden arvioida ja kehittää toimintaa systemaattisesti.<br />
Nuorten työpajatoiminnalle asetettujen tavoitteiden arviointia on kuitenkin<br />
hankaloittanut se, ettei toiminnalla ollut pitkään mitään varsinaista valtakun-<br />
nallista tavoitteenasettelua, vaan hankkeet olivat kuntien yhdessä työvoima-<br />
viranomaisten kanssa järjestämiä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvi-<br />
ointia tehtiin siis lähinnä tapaus- ja projektikohtaisesti. Työpajoja erityisesti<br />
ajanjaksolla 1995–1999 runsaasti rahoittaneen Euroopan Sosiaalirahaston<br />
hankkeissa työpajojen tuloksellisuutta tarkasteltiin erilaisten indikaattoreiden<br />
35