PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

sosiologia ja kasvatustiede ovat sekä tutkineet narratiiveja että käyttäneet
narratiivista menetelmää aineiston keräämiseen.
Narratiivia voidaan luonnehtia monella tavalla. Barthes (1977, 79) toteaa nar-
ratiivien moninaisuudesta seuraavaa:
Narrative is present in myth, legend, fable, tale, novella, epic, history,
tragedy, drama, comedy, mime, paining…stained glass windows, cinema,
comics, news items, conversations. Moreover, under this almost infinite
diversity of forms, narrative is present in every age, in every place,
in every society; it begins with the very history of mankind and there
nowhere is nor has been a people without narrative. All classes, all human
groups, have their narratives…narrative is international, transhistorical,
transcultural: It is simply there, like life itself…
Narratiivisen tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että kertomukset ovat ih-
miselle luonteenomainen tapa jäsentää elämää ja itseään. Narratiiveja käyte-
tään sekä kommunikointiin että ihmisten ymmärtämiseen. Narratiivien kaut-
ta järjestetään, tulkitaan ja luodaan merkityksiä kokemuksistamme samalla
kun ylläpidetään niiden välistä jatkuvuutta. (Bruner 1986; Atkinson 2001,
125.)
Riessman (2001, 697–698) erottaa kolme lähestymistapaa narratiiviseen tut-
kimukseen. Narratiivit voidaan ensinnäkin ymmärtää kokonaisina elämänta-
rinoina, eräänlaisena omaelämäkerrallisen materiaalin sekoituksena. Tällöin
tutkija muodostaa useiden narratiivien yhteisistä piirteistä yhden kokonaisen
ja ehyen kertomuksen. Tällaisessa genressä informanttien kertomat kerto-
mukset sulautuvat yhteen tutkijan tulkinnassa jopa siihen asti, että kertomuk-
set ja tulkinta eivät ole erotettavissa. Toisessa – edellisestä hyvin poikkeavas-
sa – lähestymistavassa käsitettä narratiivi käytetään selkeästä, tietyn aiheen
ympärille rajatusta kertomuksesta, joka jäsentyy henkilöiden, paikkojen ja
juonen mukaan. Kolmas lähestymistapa käsittää paljon puhetta ja se muotou-
tuu ja kehittyy haastattelun aikana. Tässä lähestymistavassa kiinnitetään
huomiota diskurssin rakenteellisiin piirteisiin ja haastattelijan ja haastatelta-
van välisiin suhteisiin ja etsitään tutkittavien kertomuksista yhtäläisyyksiä ja
erilaisuuksia.
70