PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tia katsoi niiden liittyvän syrjäytymiseen paljon tai jonkin verran. Vuonna<br />
2002 kaikista vastaajista 48 prosenttia katsoi syrjäytymisen johtuvan paljon<br />
omasta laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä. Vain 3 prosenttia katsoi,<br />
ettei niillä ole mitään tekemistä syrjäytymisen kanssa. Työttömistä tai lo-<br />
mautetuista nuorista oman laiskuuden tai välinpitämättämyyden katsoi eri-<br />
tyisesti syrjäytymistä aiheuttavaksi asiaksi 36 prosenttia nuorista, palkansaa-<br />
jista taas puolet uskoi niin. (Saarela 2004, 133.)<br />
Työpajapuheessa rakentunut sosiaalisten ongelmien tulkintakehys nostaa<br />
esiin monenlaisia kysymyksiä. Ensinnäkin voidaan kysyä, ovatko sosiaaliset<br />
ongelmat vain yksilön ongelmia ja siten kasvatuksen ja ohjauksen kysymyk-<br />
siä? Työpajapuheessa syrjäytymisen tulkintakehys ei näytä huomioivan nuor-<br />
ten elämänkulun rakentumisen muuttuneita ehtoja. Nuorten koulutuksesta<br />
työelämään siirtyminen on kuitenkin muuttunut niin Suomessa kuin laajem-<br />
min Euroopassakin. Selväpiirteinen ja ennustettava reitti peruskoulun ja toi-<br />
sen asteen koulutuksen jälkeen vakaaseen työmarkkina-asemaan on saanut<br />
väistyä työttömyyden, ei-tyypillisten työsuhteiden ja vaihtoehtoisten koulut-<br />
tautumismallien tieltä. Koulutuksesta työelämään siirtyminen on muuttunut<br />
yhä yksilöllisemmäksi projektiksi, jota leimaavat riskit ja epävarmuustekijät,<br />
eivätkä työttömyys, pitkittyvä epävarmuus ja huono-osaisuus koske enää<br />
pelkästään kouluttamattomia tai ongelmanuoria. Esimerkiksi koulutuksen ja<br />
työmarkkinoiden ulkopuolelle ainakin hetkellisesti jääminen on yleistynyt<br />
1990-luvulta lähtien ilman, että sitä yhteiskunnallisella tasolla olisi tulkittu<br />
nuorten syrjäytymisen kasvamiseksi. (Furlong & Cartmel 1997; Nyyssölä<br />
1999b, 150.)<br />
Toisekseen erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden syrjäyttävät meka-<br />
nismit jäävät työpajapuheessa käsittelemättä. Kuitenkin viimeaikaiset tutki-<br />
mukset (esim. Komonen 2001; Macrae, Maguire & Milbourne 2002) ovat<br />
osoittaneet esimerkiksi koulutusjärjestelmässä sen kaltaisia piilotettuja toi-<br />
mintatapoja ja mekanismeja, jotka työntävät osan oppilaista jo varhaisessa<br />
vaiheessa koulutuksen ulkopuolelle ja vauhdittavat syrjäytymiskehitystä.<br />
Jatkossa työpajatoiminnassa olisikin olennaista kiinnittää huomiota myös yk-<br />
186