PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kriittisen diskurssianalyysin mukaisesti tutkimuksessa tulee huomioida kon-<br />
tekstin merkitys: diskursiivisten tapahtumien ja sitä kehystävien tilanteiden,<br />
instituution ja sosiaalisen rakenteen välillä voidaan ajatella olevan erityinen<br />
suhde (Fairclough 2003). Tästä näkökulmasta kriittisen diskurssianalyysin<br />
kohteena eivät niinkään ole yksittäiset tekstit, vaan makrotason diskurssit.<br />
Kiinnostus suuntautuu vahvasti myös diskurssien konteksteihin. Puheen<br />
tuottaminen ei siis tapahdu tyhjiössä, vaan aina jossain valtasuhteita sisältä-<br />
vässä kontekstissa. Omassa diskursiivisessa otteessani liikun jossain analyyt-<br />
tisen ja kriittisen diskurssiananalyysin välimaastossa. Analyyttisen diskurssi-<br />
analyysin tavoin nojaudun aineistolähtöisyyteen. Analyysini ei kuitenkaan<br />
tähtää vain yksittäisten tekstien merkityksen ymmärtämiseen, vaan pyrin<br />
myös sijoittamaan tekstin laajempaan ajalliseen ja paikalliseen kontekstiin<br />
(Potter 1996), kuten keskusteluun nuorille suunnatuista työvoimapoliittisista<br />
toimenpiteistä. Lisäksi pyrin reflektoimaan sen sisältöä, muotoa ja vaikutuk-<br />
sia sekä taustalla piileviä valtasuhteita. Tällaisena se kiinnittyy kriittiseen<br />
diskurssianalyysiin. Analyysin seuraavassa vaiheessa laajensikin analyysin<br />
koskemaan myös ympäröivää yhteiskuntaa. Tällaisen eri konteksteissa liik-<br />
kuvan analyysitavan vahvuutena on laaja-alaisuus ja erilaisten vaikuttavien<br />
voimien mukanaolon tunnistaminen, kun taas riskinä on analyysin kohden-<br />
nuksen liiallinen leviäminen. (ks Vehkakoski 2006, 33.)<br />
Kuvausvaiheen jälkeen pyrin yhdistämään realistisen ja diskursiivisen luku-<br />
tavan avulla saamiani elementtejä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka kuvai-<br />
sivat erilaisia nuorten työpajatoimintaa koskevia tulkintarepertuaareja. Tässä<br />
vaiheessa havaitsin, että keskeisimmiksi puhuntatapoja erotteleviksi teemoik-<br />
si eivät nouse erot yksittäisistä teemoista (esim. työpajan nuori) puhuttaessa,<br />
vaan puhuntatapa rakentuu erilaisten suhteiden varaan. Keskeisimmiksi suh-<br />
teiksi näyttivät puhunnassa rakentuvan työpajatoiminnan ja yhteiskunnan<br />
suhde, samoin kuin työpajatoiminnan ja nuoren välinen suhde. Näiden suh-<br />
teiden kautta työpaja sai paikkansa toisaalta suhteessa yhteiskunnan muihin<br />
instituutioihin, toisaalta suhteessa nuoren omaan henkilökohtaiseen elämän-<br />
kulkuun.<br />
85
Change language