PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tuloksellisemman toiminnan sisällöllisen kehittämisen, suurta huolta kanne-<br />
taan ylläpitäjien ja valtiovallan määräysvallan kasvamisesta ja työpajan aset-<br />
tumista entistä tiukempien katseiden ja arviointien kohteeksi. Vakinaistami-<br />
sen myötä työpajojen toiminnan katsotaan tulevan vahvemmin riippuvaiseksi<br />
niiden ulkopuolisista kehittämisprosesseista ja työpajojen joutuvan osin tah-<br />
tomattaan muokkaamaan toimintojaan ulkopuolia, esimerkiksi ahoittajia var-<br />
ten. Pelko tasapäistämisestä, työpajojen omaleimaisuuden kadottamisesta<br />
sekä oman vallan kapeutumisesta olivatkin korostuneesti luettavissa haastat-<br />
teluista.<br />
Kiristyneet odotukset esimerkiksi toiminnan tuloksellisuuden suhteen heijas-<br />
tuvat myös pajan sisäisen tilan rajojen tiukentumiseen. Tuotteistamisen, sa-<br />
moin kuin ”ajan haasteista” nousevan kasvatuksellisuuden korostumisen ja<br />
oppilaitosyhteistyön koetaan myös osittain uhkaavan työpajan ”oman väen<br />
asiantuntijuudelle” rakentuvaa suhteellisen autonomista asemaa sekä nuor-<br />
ten kohtaamista. Työpajapuheessa korostuva nuorten kohtaaminen näyttää<br />
ylipäätään olevan jotain, jota kaikenlainen byrokratia uhkaa. Kriittisesti voi-<br />
sikin todeta, että puhe nuorista ja nuoren kohtaamisesta toimii tilanteittaisesti<br />
myös strategisena suojakilpenä taistelussa pajojen autonomisuuden muren-<br />
tamispyrkimyksiä vastaan.<br />
Tiivistetysti voidaan todeta, että työpajatoiminta on vahvasti institutionalisoi-<br />
tumassa, mutta työ- ja yksilövalmentajien ammatti on vasta ammatillistumi-<br />
sen alkuvaiheessa. Ammatillistumisen etenemisen vaade on työpajojen henki-<br />
löstön näkökulmasta ollut suuri ja odotettu aikataulu ehkä liiankin nopea.<br />
Työ- ja yksilövalmentajien puheessa korostuu ammatillistumisen prosessissa<br />
käytävä kipuilu, jossa ei ole kyse niinkään muutos- tai mukautumishalutto-<br />
muudesta, vaan työpajan identiteetistä käytävästä kamppailusta. Tässä<br />
kamppailussa taisteluita käydään kontrollin ja vapauden sekä työn ja kasva-<br />
tuksen välillä. Perinteisesti työpajojen tehtävä on rakentunut työnteon opet-<br />
tamiselle ja valmentajien ammatillinen tausta ja osaaminen vahvalle työn te-<br />
kemisen ja ammatin hallinnalle. Tästä näkökulmasta kasvatus näyttää jollain<br />
203<br />
tavoin myös uhkaavan sekä pajojen imagoa että valmentajien ammatillisuutta