PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

tegorisointi on merkityksellistä. Kategoriasta käsin häneen liitetään tietyt
ominaisuudet, joita hänen odotetaan edustavan ja joiden mukaisesti hänen
odotetaan toimivan. ”Syrjäytymisvaarassa” olevan nuoren kannalta määritte-
ly merkitsee todennäköisesti sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Nuorelle voi
avautua mahdollisuus päästä työpajatoimintaan ja mielekkääseen sosiaali-
seen toimintaan. Raitakarin (2006, 33) mukaan tällainen produktiivinen val-
lankäyttö avaa toimijoille uusia olemisen ja nimeämisen tapoja. Samalla hä-
nen tulee avata elämäntilanteensa ja arkensa erilaisten toimijoiden arvioita-
vaksi, kontrolloitavaksi ja ohjattavaksi. Samalla voidaan todeta, että vaikka
oletettavasti kaikki työpajanuoret eivät itse määrittelekään itseään ongel-
manuoriksi, voidaan näillä puhetavoilla saada nuoret toimimaan heistä piir-
retyn kuvan kaltaisesti.
Kysymys ongelma- ja voimavarapuheen merkityksestä tai seurauksista on
ollut erityisesti sosiaalityössä esillä. Ammatillisessa sosiaalityössä on vaikea
välttyä kommunikoimasta ongelmakielellä. Raunion (2006, 47) mukaan kyse
ei ole vain asioiden tietynlaisesta määrittämisestä tai siitä, miten asioista pu-
hutaan, vaan myös siitä, että ihmiset tulevat sosiaalityön asiakkaiksi tavalli-
sesti siksi, että heillä on ”oikeasti” ongelmia arkielämässä selviytymisessä tai
toimeentulossa. Ongelmien ”todellisuudesta” huolimatta työntekijän ei tule
kuitenkaan kohdistaa huomiotaan ongelmiin niin perusteellisesti, ettei huo-
maa asiakkaalla olevia voimavaroja. Huomion kiinnittäminen voimavaroihin
johtaa tarkastelemaan asiakkaan tilannetta aktiivisen toiminnan ja osallisuu-
den näkökulmasta. Negatiivisesti ongelmoituneeksi määrittyminen johtaa
helposti asiakkaan pitämiseen passiivisena toimenpiteiden kohteena.
Nimeämisellä on seurauksia myös työntekijän näkökulmasta. Kun ammatti-
lainen nimeää yksilöä hä luo samalla merkityksiä asiakkuudesta ja työn läh-
tökohdista sekä nostaa esiin ne teemat, jotka otetaan työn (muutos)kohteiksi
(Raitakari 2006, 22; 34). Nimeämisten kautta tietyt asiakkaat saattavat näyt-
täytyä haluttavimpina kuin toiset. Esimerkiksi asiakkaan nimeäminen ”kun-
145