PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

mintaa, ensimmäisen puolen vuoden jälkeen alkaa tietää talon
tavat, sit sillä alkaa olla uusia ideoita ja sitten kolmas pätkä sit
vähän jo viet ideoita eteenpäin ja neljäs pätkä on sitä, että ootellaan
että kohta loppuu työt. Ja sitten, kun aina vaihtuu ihmiset
siinä niin tavallaan se tilanne menee taaksepäin. Sitten tulee seuraava
ohjaaja, joka alottaa pelin alusta. Sillä on kuitenkin aina ne
omat näkemykset. Et se on semmonen vähän harmi, mut se on
näin ollu 21 vuotta ja en tiiä miten monta vuotta tulee olemaan.
Mutta pikku hiljaa mennään parempaan suuntaan. (M/2)
168
Esimerkiks on tää henkilöstön vaihtuvuus. Vaikka me aina saadaan
ja löydetään aika hyvin uusia ammatti-ihmisiä, mutta meillähän
joka kahden vuoden välein vaihtuu nää ohjaajat. Ja sanosko
näin, että aina kun se ohjaaja on päässy oikeen hyvin perille
tähän työhön ja on sisäistänyt nää meidän arvot ja strategiat ja
linjaukset ja niin edelleen, niin sit hän lähtee. Meilläkin on nyt
siellä esitys menossa kahden ohjaajan vakinaistamisesta, mutta
se on vielä vähän kesken. (N/1)
Valmentajien heterogeeninen koulutus- ja työhistoria sekä nopea vaihtuvuus
näyttävät osaltaan ainakin hidastaneen valmentajien ammatillisuuden mää-
rittelyä. Muodollisella koulutuksella katsotaan joka tapauksessa olevan paja-
toiminnassa suhteellisen vähän merkitystä. Tietoon, jota työpajalla tarvitaan
nuoren tukemiseen, eivät riitä teoreettiset tiedot, vaan tarvitaan ennemmin-
kin kokemuksellista, kokonaisvaltaista, jopa intuitiivista näkemystä nuoresta
(ks. Komonen 2004, 52). Ammatillisena osaamisena korostuu siten herkisty-
minen yllättäville havainnoille. Arjen hämmentävissä tilanteissa tämä merkit-
see pyrkimystä tilanteen kuuntelemiseen, jolloin valmentajan pitää yrittää
löytää vihjeitä tai ituja asioista, joihin tarttumalla prosessia voidaan viedä
eteenpäin.
Monesti on tullu mieleen, kun on pohdittu näitä asioita, et ihmisen
perusluonteessa on varmaan se, että pystyykö se kohtaamaan
sen nuoren. Se nyt ei vaan ole semmonen taito, joka koulussa opitaan.
(M/11)
Työ- ja yksilövalmentajien kertomuksista nousee esiin erilaisia kuvia valmen-
tajan asiantuntijuudesta. Työn löyhäksi viitekehykseksi näyttää rakentuvan
kädentaitojen vankka hallinta sekä erityisesti kumppanuussuhteessa koros-
tuva epävirallinen nuoren kohtaaminen. Kädentaitojen merkityksen painot-