PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

taminen näkyy hyvin esimerkiksi työpajan toteuttamassa sopimuksellisuu-
den politiikassa, jossa erilaisten tulohaastattelun pohjalta rakentuvien sopi-
musten ja henkilökohtaisten polkusuunnitelmien avulla nuorta vastuutetaan
ja osallistetaan sopimuksen sisällön taakse (ks. Hilpinen & Kokkonen 2004,
73).
Myös edellä kuvattu yksilöllinen työote ja asiakalähtöisyys, jossa nuori noste-
taan toiminnan keskipisteeksi, tähtäävät tähän. Työpajan kontrolloivan val-
lankäytön tavoitteena on siten vaikuttaa nuoriin niin, että nämä alkavat itse
kontrolloida omaa toimintaansa yhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti. Juuri
työttömien aktivointiohjelmien on todettu olevan ehkä selvin esimerkki yksi-
lölle sälytettävän vastuun lisääntymisestä. On kuitenkin huomioitava, että
tällaisessa kontrolloinnissa päämääränä ei ole kaventaa nuorten toiminta-
mahdollisuuksia, vaan vahvistaa ja hyödyntää niitä. (vrt. Dean 1999.)
Vastuullistamispuhetta voidaan lukea myös selontekona, jossa erotetaan työ-
pajan ja nuoren vastuut ja velvollisuudet toisistaan ja kuvataan, mikä työpaja-
toiminnalle on mahdollista. Tässäkin nuoren rooli viimesijaisena vastuunotta-
jana korostuu.
140
Ja kaikilla on kumminkin se oma mahdollisuutensa, jotkut käyttää
sen tehokkaammin, jotkut tehottomammin, mutta sille me ei
voida mitään, että meidän lähtökohta on se, että annetaan kaikille
tasavertaiset mahdollisuudet ja valmiudet ja nuori miettii, miten
ne käyttää. (M/2)
Et kyllä mä ajattelen, että ne semmoset perusasiat täytyy olla jo
tässä vaiheessa kunnossa. Reilua parikymppistä nuorta, kun tänne
tulee, on niinku jotain semmosia asioita, mihin mä en usko, että
työpaja pystyy enää vaikuttamaan siinä iässä. Enkä lähde niihin
ees pyrkimään. Et kyllä esimerkiksi semmoset säännöt ja
yleensäkin semmonen oikeen ja väärän ero pitäis olla jo selvä
hyvin vahvasti. Lähinnä näkisin sen meidän tehtävän sellasena,
et sit opetellaan oleen osa tätä yhteiskuntaa. (M/5)
Kun nää nuoret tulee meille, niin ne on jo nuoria aikuisia. Vanhemmat
kasvattaa niitä lapsina ja koulu kouluttaa ja kasvattaa,
mut me päästään mukaan sit siinä vaiheessa kun nää nuoret on
vähintään 17 vee. Eli heillä on sellanen tietty itsenäisyys jo olemassa
ja semmonen niinku, miten mä nyt sanosin, meidän tehtävä
on kunnioittaa heidän yksilöllisyyttään ja itseyttään. Me läh-