PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Metodisesti tutkimuksessa on kysymys aineistotriangulaatiosta, jolla tarkoite-<br />
taan aineiston keräämistä ajallisesti useassa jaksossa ja / tai aineiston kokoa-<br />
mista useammista paikoista (Stake 1994, 241). Aineistotriangulaatiota voidaan<br />
käyttää monestakin syystä, sen voidaan ajatella lisäävän tietoperustan tark-<br />
kuutta tai validisuutta tai auttavan kompleksisen ilmiön jäsentämisessä (Co-<br />
hen & Manion 1994, 239). Tässä tutkimuksessa erilaisia aineistoja käytetään<br />
kokonaiskuvan saamiseksi (Cohen & Manion 1994, 239; Lukkarinen 2006),<br />
samoin kuin ilmiön monisärmäisyyden korostamiseksi ja tulkintakehysten<br />
lisäämiseksi (Fielding & Fielding 1986, 33).<br />
4.2.2 Minun diskurssianalyysini<br />
Lukemisella – konkreettisena ja metaforisena – toimintana on keskeinen rooli<br />
sekä haastattelu- että dokumenttiaineiston analyysissa. Tutkimuksen metodo-<br />
logisena perustana on kontruktivistinen näkemys, mikä ohjaa kiinnittämään<br />
huomiota aineiston lukemisen tapaan. White (2004, 7) on todennut, että to-<br />
dellisuuden moninaisten versioiden olemassaolo tarkoittaa, ettei ole olemassa<br />
yhtä kaikkien tutkijoiden jakamaa tapaa lukea erilaisia tekstejä. Tutkija – sa-<br />
moin kuin lukija myöhemmin tutkimusta lukiessaan – eivät ole tekstin suh-<br />
teen passiivisia, vaan valitsevat lukutapansa tekstin suhteen. Siten teksti tuo-<br />
tetaan lukuprosessin aikana (Franzosi 1988, 546). Hyvärinen (1998, 311) puo-<br />
lestaan tarkoittaa tutkijan lukutavalla kahta erilaista asiaa. Toisaalta voidaan<br />
viitata siihen, mitä ja miten tietoisia kysymyksiä aineistolle esitetään. Toisaal-<br />
ta voidaan viitata siihen tapaan, jolla näihin kysymyksiin pyritään vastaa-<br />
maan.<br />
Tässä tutkimuksessa lukemisen tapa on diskursiivinen. Käsitettä diskurssi 27<br />
voidaan käyttää viittaamaan tietynlaiseen ymmärtämisen tapaan tai kehyk-<br />
seen. Wetherell ja Potter (1992) määrittelevät diskurssin olevan inhimillistä<br />
merkityksenantoa, joka tulee näkyväksi sosiaalista maailmaa koskevissa pu-<br />
heissa, teksteissä, toiminnassa tai tuotteissa, jotka kaikki ovat inhimillisen<br />
työn tulosta. Lehtonen (1996, 69) toteaa diskurssin käsitteen sekä sisältävän<br />
27 Tulkintarepertuaaria käytetään usein synonyymisena diskurssi-käsitteen kanssa.<br />
61