PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
perusteella. Näitä olivat muun muassa työpajoissa aloittaneiden, keskeyttä-<br />
neiden ja hyväksyttävästi suorittaneiden määrät.<br />
Työpajatoiminnan tuloksellisuuden tarkastelu on painottunut erilaisiin ”vir-<br />
taamalukuihin”, joita ovat esimerkiksi aloittaneiden ja lopettaneiden määrät<br />
ja näiden syyanalyysit sekä poissaolotilastot. Esimerkiksi Mestari - Kisälli -<br />
projektin suoritti hyväksytysti yhteensä 36 kisälliä eli 68 prosenttia aloitta-<br />
neista. Vaikka erilaisten sitoutumisongelmien vuoksi keskeyttäneiden määrä<br />
on suuri suhteessa kaikkiin vaihdoksiin, voidaan sanoa, että luvut ovat jää-<br />
neet alhaisiksi riittävän projektin tuen takia. Useampaan otteeseen on kuiten-<br />
kin todettu, että tuloksellisuuslukujen vertailu eri projekteissa ei ole mahdol-<br />
lista, koska kohderyhmä tuntuu jokaisessa projektissa poikkeavan ”keskiar-<br />
vosta”. Kahden kolmasosan hyväksytysti projektin suorittamista on pidetty<br />
kohderyhmä huomioiden hyvänä tuloksena. (Heikkinen, Leinonen, Paakku-<br />
nainen & Pekkala 2000, 217.)<br />
Työpajojen vaikuttavuutta on tarkasteltu osana laajempaa keskustelua työ-<br />
voimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta, millä tarkoitetaan toi-<br />
menpiteen kykyä tuottaa työmarkkinoille pääsemistä edesauttavia välittömiä<br />
tai välillisiä työntömekanismeja. Työvoimapoliittisen toimenpiteen vaikutta-<br />
vuus on maksimissaan silloin, kun pitkään työttömänä ollut henkilö, jonka<br />
omaehtoinen työllistyminen on epätodennäköisintä, onnistuu toimenpiteen<br />
jälkeen työllistymään ja myös pysyy työmarkkinoilla. (esim. Kuoppala & Vir-<br />
tanen 2000a ja b.) Pajatoiminnan vaikuttavuutta on perinteisesti arvioitu mää-<br />
rällisesti mitattavien kriteereiden avulla, esimerkiksi siten, kuinka suuri osa<br />
pajalaisista on joko työssä tai koulutuksessa 6:n ja 12 kuukauden kuluttua<br />
pajajakson päättymisestä. Näin tarkasteltuna eri vuosina tehtyjen työpajatut-<br />
kimusten ja selvitysten mukaan vuosina 1995–2003 työpajanuoret sijoittuivat<br />
varsin hyvin koulutukseen ja työelämään pajajakson jälkeen. Valtakunnalli-<br />
nen keskiarvo on 60 prosenttia vuosi pajajakson jälkeen. Vuonna 2005 työpa-<br />
jalta koulutukseen ja työelämään siirtyneiden nuorten määrä laski 50 prosent-<br />
tiin, ja noin 10 prosenttia siirtyi muiden viranomaisten aktiivitoimenpiteisiin<br />
ja sitä kautta joko koulutukseen tai työhön. (Hätälä 2007, 107.)<br />
36
Change language