PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Viime vuosina lääninhallitukset ovat alueellisen työpajatoiminnan kehittämi-<br />
sessä voimakkaasti korostaneet, että laadukkaaseen työpajatoimintaan kuu-<br />
luu valmentautujien systemaattinen seuranta. Peruspalvelujen arvioinnissa<br />
vuonna 2006 kävi kuitenkin ilmi, että kaikki työpajat eivät seuraa nuorten<br />
sijoittumista edes välittömästi pajajakson jälkeen, ja vain huomattavan pieni<br />
osa pajoista seuraa nuorten sijoittumista enää vuoden kuluttua pajajakson<br />
jälkeen. Tämä vaikeuttaa huomattavasti työpajatoiminnan vaikuttavuuden<br />
arviointia. Opetusministeriön päätöksen mukaisesti tulevina vuosina syste-<br />
maattisen seurantajärjestelmän käyttäminen on harkinnanvaraisen työpaja-<br />
toiminnan valtionavustuksen saamisen yksi keskeinen ehto, mikä ohjannee<br />
tilannetta parempaan suuntaan. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila 2006;<br />
Lapin läänin peruspalvelujen arviointiraportti 2006; Oulun läänin peruspal-<br />
velujen arviointi 2006; Peruspalvelut Etelä-Suomen läänissä 2006; Peruspalve-<br />
lut Länsi-Suomen läänissä 2006.)<br />
Nuorten työpajatoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta pidetään erin-<br />
omaisena, jos 75 prosenttia nuorista sijoittuu heti pajajakson jälkeen koulu-<br />
tukseen, työelämään tai muuhun aktiiviseen toimenpiteeseen ja hyvänä, jos<br />
yli 50 prosenttia sijoittuu. Huonona tilannetta pidetään taas, jos alle 40 pro-<br />
senttia sijoittuu. Vuonna 2006 sijoittumisprosentti vaihteli lääneittäin Oulun<br />
läänin 63 prosentista Länsi-Suomen läänin 75 prosenttiin. Itä-Suomessa nuo-<br />
rista noin 63 prosenttia sijoittui koulutukseen, työelämään tai muuhun myön-<br />
teiseksi tulkittavaan toimenpiteeseen pajajakson jälkeen. Vaikka koulutuk-<br />
seen ja työhön sijoittumisprosentit ovat kaikkinensa parantuneet viime vuo-<br />
sina, on kuitenkin huomattava, että työpajalla olleista nuorista 18–25 prosent-<br />
tia jää edelleen koko maassa työttömäksi. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen<br />
tila 2006; Lapin läänin peruspalvelujen arviointiraportti 2006; Oulun läänin<br />
peruspalvelujen arviointi 2006; Peruspalvelut Etelä-Suomen läänissä 2006;<br />
Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä 2006.)<br />
Paju ja Vehviläinen (2001, 245) toteavat kriittisesti, että ainakin yleisellä tasol-<br />
la vaikuttaa siltä, että työpajojen hyvä vaikuttavuus on pysähtynyt yhteisölli-<br />
selle tasolle: työpajat onnistuvat kyllä kiinnittämään nuoria työpajatyöskente-<br />
37