PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

toimija aivan kuten kuka tahansa muukin. Burrin (1995, 160) mukaan kukaan
ei voi toimia ilman positiota. Esimerkiksi itsensä ulkopuoliseksi määrittämi-
nen suhteessa tutkittavaan toimintaan on myös toiminnallinen positio.
Juhila (1999) on erotellut analyytikon, asianajajan ja tulkitsijan positiot ku-
vaamaan tutkijan erilaisia positioita diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa.
Katson liikkuvani jossain tulkitsijan ja asianajajan positioiden välimaastossa.
Tulkitsijaksi olen asettautunut tekemällä tutkimuksessani jo lähtökohtaisesti
tietynlaisia teoreettiseen viitekehykseen liittyviä paikannuksia, jotka ovat oh-
janneet vuorovaikutustani aineistoni kanssa. Aineisto ei siten ole ainoastaan
puhunut minulle, vaan olen tutkijana puhututtanut sitä tietyllä tavalla. Asi-
anajajan positioni näkyy pyrkimyksessä työpajatoiminnan kerronnan ana-
lysoinnin kautta myös ”paljastaa” työpajatoiminnassa vallitsevia ristiriitai-
suuksia ja jännitteitä. Siten en ole ainoastaan tutkinut, miten kielelliset toimi-
jat sosiaalisen todellisuutensa rakentavat, vaan esittänyt myös näkemyksiä,
miten nuo todellisuudet voisi rakentaa toisin.
Tutkijana olen omassa positiossani ollut myös vuorovaikutuksellinen. Olen
kuunnellut tutkimusaineistojeni tekstuaalista ääntä ja erilaisia puhteapoja
eritellessäni asettautunut keskusteluun niiden kanssa. Olen myös suunnan-
nut puheeni tietylle kohdeyleisölle, jonka uskon muodostuvan paitsi nuorten
työpajatoiminnan toimijoista kenttätyössä ja hallinnossa myös laajemmin
nuorten koulutus- ja työllisyyskysymysten kanssa pohdiskelevista.
Tutkimuksen metodologisen viitekehyksen muodostava konstruktivistinen
lähestymistapa kiinnittää huomion kielen ei-heijastavuuteen. Kieli ei ole neut-
raali väline, jolla välitetään informaatiota, arvoja ja uskomuksia maailmasta,
vaan kieltä käytetään sosiaalisen toiminnan muotona (Gilbert 1993, 289). Dis-
kurssianalyysissa korostuu kielenkäytön vaihtelevuus, jolloin samaa ilmiötä
voidaan kuvata monin eri tavoin ja keskenään kilpailevien sekä ristiriitais-
tenkin merkitysjärjestelmien avulla. Työpajatoiminnan puhetavat ovat siten
aina tilannesidonnaisia ja totta sellaisenaan kullakin kerrotulla hetkellä. Työ-
pajan moni-ilmeisyys – sen rooli palvelu-, sosialisaatio- ja kontrollijärjestel-
190