PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

kasvavan subjektiksi, ottavan vastuun elämästään, minkä tulisi näkyä paja-
jakson jälkeen haluna liittyä yhteiskuntaan.
Kiinnostavaksi kysymykseksi tutkimuksesa nousee työpajan suhteiden – yh-
teiskuntasuhteen ja asiakassuhteen dialogisuus: missä määrin eri toimijoilla
on suhteessa neuvotteluvaraa ja mikä on yksittäisen työpajan tai yksittäisen
nuoren todellinen liikkumatila? Yhteiskunnan ja työpajainstituution sekä työ-
pajainstituution ja nuoren väliset suhteet eivät ole yksisuuntaisia, ylhäältä
alaspäin tapahtuvaa valtiollista ja kasvatuksellista vallankäyttöä sisältäviä ja
determinoivia, vaan eri osapuolilla on jossain määrin valtaa ottaa tai olla ot-
tamatta erilaisia tehtäviä ja toimenpiteitä vastaan.
Keskeiseksi teemaksi nousee siten vuorovaikutteisuus ja neuvottelu. Esimer-
kiksi sosiaalisten ongelmien tulkintatyö on prosessi, jonka tulokset eivät ole
koskaan ennalta täysin tiedossa. Erilaisissa kasvatuksen, sosiaalisen kontrol-
lin ja rangaistuksen kohtaamisissa organisaatio taustoineen, tavoitteineen,
resursseineen ja ideologioineen tarjoaa vain kontekstin, jossa neuvottelutyö
tapahtuu vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Työpaja on omanlaisen-
sa instituutio, joka yhtäältä tekee sopimuksia ja neuvottelee ja toisaalta aset-
taa nuorelle rajoja. Voidaan ajatella, että organisaatio taustoineen, tavoittei-
neen, resursseineen ja ideologioineen tarjoaa kontekstin, jossa neuvottelutyö
tapahtuu. Juhila ja Pösö (2000) korostavat organisaation eli kontekstin resurs-
soivaa merkitystä: neuvottelijat voivat käyttää sitä, mutta se ei yksiselitteisesti
määrää keskustelun tulosta. On mahdollista, että organisaatiot muokkaavat
ongelmien määrittelyä, byrokratisoivat, muodollistavat sekä professionaalis-
ten ja institutionaalisten rutiinien pohjalta kategorisoivat ongelmat yhden-
mukaisella tavalla. Yhtä lailla on mahdollista, että tulkinnallisten ja neuvotte-
lullisten prosessien tuloksena irtisanoudutaan joistakin organisaatiolle omi-
naisista painotuksista.
Työpajan suhteissa käytävää neuvottelua leimaa monin tavoin jännitteisyys.
Kontrollin ja vapauden dilemma näyttää olevan ehkä keskeisin työpajatoi-
minnan perusristiriita. Tämä ristiriita ilmenee sekä yksittäisen työpajan ja
198