PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.2.4 Valmentajien ammatillisuuden rakentuminen – epävirallisuudesta<br />
kasvatukselliseen asiantuntijuuteen<br />
Edellä kuvatut valmentajien ja nuorten väliset kohtaamisen suhteet nostavat<br />
valmentajien ammatillisuuden tarkastelun keskiöön. Työpajatoiminnan arjen<br />
asiantuntijuus on työvalmentajilla. Siitä, mille tuo asiantuntijuus rakentuu, ei<br />
toistaiseksi ole mitään yhteistä käsitystä. Näyttää ensinnäkin siltä, ettei ole<br />
olemassa mitään vakiintunutta tapaa puhua työpajanuorten kohtaamisesta tai<br />
valmentajien työstä. Erilaisten ammatti-ihmisten puheita tutkittaessa on kui-<br />
tenkin usein todettu (esim. Vehkakoski 2006), etteivät ammatti-ihmiset puhu<br />
kielenkäytössä yksilöinä, vaan omien ammatillisten taustojensa ja tiettyjen<br />
instituutioiden edustajina. Nämä institutionaaliset tekijät yhdessä rakenteel-<br />
lis-materiaalisten käytäntöjen kanssa asettavat osaltaan ehtoja sille, millaisia<br />
merkityksiä esimerkiksi yksilölle voidaan tietyssä instituutiossa antaa (Rap-<br />
ley 2004).<br />
Myös Raitakari (2004b, 36) toteaa, että instituutioiden käytäntöihin sisältyy<br />
osallistujia velvoittavia puhuja-asemia. Tässä tutkimuksessa puheen institu-<br />
tionaalinen kehys näytti kuitenkin haastatteluissa vahvasti murtuvan eikä<br />
mitään yhteistä tapaa puhua työpajatoiminnasta tai sen asiakkaista ollut ero-<br />
tettavissa. Yhtenä syynä lienee se, etteivät työ- ja yksilövalmentajat ole samal-<br />
la tavalla homogeeninen, selvärajainen ammattikunta 55 , kuten esimerkiksi<br />
monet auttamistyön ammattilaiset (lääkärit, sosiaalityöntekijät), joiden pu-<br />
heen on todettu olevan vahvasti instituutiolähtöistä.<br />
Valmentajien taustalta ei ensinnäkään löydy mitään selkeää koulutuksellista<br />
yhdistävää tekijää. Työvalmentajina toimivat ovat pääsääntöisesti pajalla teh-<br />
tävien töiden ammatillisia osaajia. Yksilövalmentajien koulutustausta taas<br />
paikantuu usein nuorisotyöhön tai sosiaali- ja terveysalaan. Valmentajien<br />
koulutuksellisen ja ammatillisen(kin) profiilin epämääräisyys näkyy siten,<br />
että valmentajat toimivat työpajoissa pikemminkin oman työhistoriansa ja<br />
165<br />
55 Ammatit ymmärretään tässä yhteiskunnallisina sopimuksina, jotka koskevat työtä ja työnjakoa.<br />
Yhteiskunnallisten muutosvoimien voidaan katsoa muokkaavan ammattien rakennetta<br />
ja kulttuurisia piirteitä. (Henriksson & Wrede 2004, 9.)
Change language