PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu

tyvistä asiakkuuksista ja tarvittavista toimintatavoista työpajatoiminnan ar-
jessa. Työpajan olemassaolo perustuu ajatukseen, että on olemassa joukko
nuoria, joilla on vaikeuksia löytä koulutus- tai työpaikkaa ja hallita omaa
elämäänsä. Näiden huolen kohteena olevien nuorten arjen normalisoimiseen
tarvitaan työpajan tuen ja kontrollin kudelma, koulutus- ja työmarkkinakan-
salaisuuden ja arjen selviämisen hallinnointiin erikoistunut yksikkö, jossa
nuorille opetetaan, millaista ”normaalin” arjen tulisi olla. (Pohjola 2001; Rai-
takari 2006, 263.)
Työpajatoimintaa koskeva kerronta sisältää näkemyksiä nuorten (oletetusta)
syrjäytymisestä, sen syistä samoin kuin ratkaisukeinoista. Syrjäytymistä kos-
kevasta puheesta voidaan nostaa esille kaksi puheen läpäisevää juonnetta.
Ensimmäinen liittyy syrjäytymisen prosessimaisuuteen ja kasautumiseen (ks.
Macrae, Maguire & Milbourne 2002), toinen taas syrjäytymiseen yksilölähtöi-
senä ilmiönä.
Pureuduttaessa tarkemmin syrjäytymisen kasautumiseen korostuu ensinnä-
kin työpajanuorten syrjäytyminen syrjäytymisenä työnteosta. Tämä syrjäy-
tyminen on nuorten kohdalla tapahtunut joko avoimilta työmarkkinoilta pu-
toamisena, sinne pääsyn estymisenä toisen asteen koulutuksen jälkeen tai
tuon koulutuksen puuttumisena, minka yleisesti katsotaan estävän työmark-
kinoille integraatiopyrkimyksetkin. Syrjäytyminen työstä syrjäytymisenä on
varsin tavanomainen tapa lähestyä huono-osaisuuden prosessia. Myös yh-
teiskuntapolitiikan päätöksenteon näkökulmassa syrjäytyminen yksilöä yh-
teiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoutena jäsentyy ennen muuta yksiulot-
teisesti työstä syrjäytymiseksi (Raunio 2006, 125).
Hallinnoimiseen liitetään usein vastuullisen kansalaisen käsite (Miller & Rose
1997, 123). Vastuullinen kansalainen määrittyy edellä kuvattujen tulkintojen
mukaan siten palkkatyökansalaiseksi, jossa olennaista on itsensä ja perheensä
elättäminen palkkatyöllä (ks. Saastamoinen 2006, 78). Yksilöllisyyttä ja jous-
tavuutta korostavista tavoitteista huolimatta työpajojen ideologisena perusvi-
reenä korostuu edelleen työyhteiskunnan palkkatyöarvojen opettaminen
182