PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
PUHUTTU PAIKKA - Mikkelin ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 TYÖPAJAN <strong>PAIKKA</strong> HISTORIAN VALOSSA<br />
Tässä luvussa luodaan katsaus työpajatoiminnan kolmikymmenvuotisen his-<br />
torian keskeisimpiin käännekohtiin. Lisäksi tarkastellaan työpajatoimintaa<br />
tutkimuksellisessa viitekehyksessä ja tuodaan esiin keskeisimpiä tutkimus-<br />
teemoja, joiden kautta työpajatoimintaa on pyritty ymmärtämään ja merki-<br />
tyksellistämään.<br />
2.1 Pajat nuorisotyötä ja työvoimapolitiikkaa yhdistämässä<br />
Suomalaisen nuorten työpajojen historian voidaan katsoa olevan yhdistelmä<br />
projektitoimintaa ja valtiollisia kehittämistoimia. Nuorten työpajatoiminnan<br />
alku paikantuu 1980-luvun puolivälin täystyöllisyyden Suomeen. Ensimmäi-<br />
sen työpajan on katsottu olleen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen<br />
vuonna 1983 perustama työpaja. Pajatoiminta oli alkuaikoina lähinnä nuo-<br />
risotyön väline, jonka avulla pyrittiin tukemaan ammatillista koulutusta vail-<br />
la olevia työttömiä nuoria työllistämällä heitä puoleksi vuodeksi työpajalle.<br />
Työpajatoiminnassa yhdistettiin siten nuorisotyön menetelmiä työhallinnon<br />
tavoitteisiin. Työpajatoiminta laajeni suhteellisen nopeasti siten, että vuosi-<br />
kymmenen loppuun mennessä työpajoja oli perustettu suurimpiin kaupun-<br />
keihin. (Pekkala 2004.)<br />
Työpajatoiminnan monimuotoisuus on ollut nähtävissä jo 1980-luvulta lähti-<br />
en. Tuolloin Räisänen (1988, 164–165) erotteli pajatoiminnassa elinkeinopo-<br />
liittisen, ammatillistavan, yleisharjaannuttavan ja työllisyyspoliittisen toimin-<br />
tamallin, joista elinkeinopoliittisen ja ammatillistavan toimintamallin pajojen<br />
ideat olivat huomattavasti selkeämpiä kuin kahden jälkimmäisen. Ammatil-<br />
listavassa toimintamallissa korostui pyrkimys tietyn ammattitaidon opetta-<br />
miseen eli se suuntautui johonkin määrättyyn ammattiin. Tällainen malli<br />
edellytti tai täydensi ammatillista koulutusta ja helpotti siirtymistä ammatti-<br />
taitoisen työntekijän asemaan. Näin se selkeästi erottui yleisharjaannuttavasta<br />
toimintamallista, joka opetti useita työtaitoja ja –valmiuksia, muttei ollut<br />
suuntautunut erityisesti mihinkään ammattiin. Lähellä yleisharjaannuttavaa<br />
11
Change language